maanantai 1. joulukuuta 2008

Rytmitaju

On joutunut monesti miettimään onko rytmitaju hyvä huono. Ja kenellä, minullako?
Hesarissa kerrottiin "Ihmiset, joilla on hyvä luontainen rytmitaju, ovat keskimääräistä älykkäämpiä, väittää tuore ruotsalaistutkimus." Hesarin linkki Iso kuva Remusta, jonka näköiseksi en ainakaan halua tulla. Mieluummin huono rytmitaju.
Minkälaisella rytmitajulla kuorossa pärjää? Minun oma rytmikoneeni on sitä, että lyön oikean isovarpaan rytmisesti lattiaan ja seuraan johtajan viittauksen hidastuksia/nopeutuksia. On sillä tultu toimeen. Olisiko muita ratkaisuja? Isovarvas voi rytmikoneena olla äänekäs ainakin joillakin lattiamateriaaleilla...
"Perinteisesti rytmitajua on ymmärretty kyvyksi hahmottaa, muistaa ja toistaa monimutkaisia rytmikuvioita. Rytmitajua on testattu esimerkiksi koputtamalla tietty kuvio ja pyytämällä testattavaa toistamaan se", kerrotaan netissä. Muuan kuorolainen sanoi, ettei hän rytmitajusta paljon tiedä, tanssiessa hänellä on kaksi vasenta jalkaa..

8 kommenttia:

Harmaaparta kirjoitti...

Rytmitaju on kiinnostava asia. Isälläni ei ollut sävelkorvaa, tosin hänet oli kerran merillä pyydetty aloittamaan joululaulu. Jouluna laivalla ei tainnut olla niin suurta väliä. Vai oliko hän ainoa selvä? Isällä oli hyvä rytmitaju, hän oli ammatiltaan radiosähköttäjä, peruskoulutus tuli vuonna 1929 Santahaminassa ja tuli päälliskaupaksi vielä korpin natsat.

Äiti oli ja on innokas laulaja, nyt ovat tosin sekä sanat että hieman säveletkin jo sekaisin, mutta pitää vielä musiikista vaikka ei esim tunne lapsiaan. Isä, jolla oli rytmitaju, oli ihan terävä kuolemaansa asti ja maksoi mm. internetillä laskunsa, vaikka ikää oli lähemmäs 93.

Poikani soittaa rumpuja, olisiko se rytmitaju suvussa veressä? Älykkyyttä on toivottavasti tullut sen rytmitajun myötä.

Anonyymi kirjoitti...

Sähköttäjästä olisi varmaan tullut hyvä rumpali, kyllä se geeneissä on,ja suvussa kulkee uskon niin. Sävelkorvakin taitaa olla geeneissä, mutta kyllä se kehittyykin. Omasta kokemuksesta tiedän, että lauluharrastus voi kehittää säveltason kuulotarkkuutta karvan-verran-vierestä-kuulemiseen asti.

Ama kirjoitti...

Rytmitaju on se millä minä aikoinaan pääsin kuoroonkin. Musiikkilautakunnan (komea nimi eiks jee) edustajan Maarit Lindblomin kommentti oli ollut säveltapailun ja vapaavalintaisen laulun jälkeen "Kyllä se ruosteessa on, mutta tervetuloa!".

Jälkeen päin kuulin, että oli rytmi kuitenkin ollut riittävän verran kohdallaan. Ehkä ajattelivat, että kaverista voi vielä jotain tullakin. Vielä ei voi varmuudella tuota kommentoida, mutta sillä matkalla joka tapauksessa ollaan edelleen.

Anonyymi kirjoitti...

Näyttää rytmitaju olevan kuorossa tosi tärkeä. On melko hankalaa, jos naapurilaulaja vetelee biisiä omassa rytmissään

Harmaaparta kirjoitti...

Ama on siis päässyt kuoroon kiitos rytmitajun. Olen tässä vuosien saatossa huomannut hänen kiinnostuksensa rytmeihin. Yhtään harjoitusta ei tainnut mennä ilman että hän puuttui trioleihin. Joko valittaen tai joskus jopa kiittäen kun joku lauloi triolin hyvin...

Ama kirjoitti...

Triolit ovatkin minun mielitiettyjä ;)

Nopea trioli on kohtuu helppo, mutta hidas trioli, jossa on yleensä puolinuotteja, onkin jo aivan eri vaikeusastetta. En voi väittää osaavani sujuvasti ilman erillistä harjoitusta. Ja että tiedetään mistä puhutaan niin http://fi.wikipedia.org/wiki/Rytmi

Harmaaparta kirjoitti...

Hitaat triolit ovat suomalaiselle tangolle tunnusomaisia ja siksi olen itsekin tangojen harrastajana triolien taian lumossa. Olen monta sellaista piirtänyt tangojeni sävelkuvaan.

Toivo Kärki yhdisti argentiinalaisen tangon saksalaiseen marssimusiikkiin sekoittaen joukkon mausteeksi hieman slaavilaisia elementtejä. Suomalainen rakastaa mollivottoista musiikkia. Näin tekee myös veli venäläinen. Uusimman lukemani uutisen mukaan se johtuu siitä, että kun suomalaiset lähtivät tuolta idempää kohti Suomenniemeä, niin musiikkimaku jäi sinne uusille (tai muille) asukkaille.

Kärki halusi myös rytmin, joka oli tarpeeksi helppo jopa suomalaisten opittavaksi. Siis eins, zwei, drei! Argentiinalaiset käsittelevät tangoissaan rytmiä vapaammin. Vertaa Carlos Gardel, Astor Piazzolla.

Anonyymi kirjoitti...

Astor Piazzolla teki hienoa musiikkia. Kuulin pari vuotta sitten turkulaisessa Monkissa kun oikein hyvä bändi soitti .... In time quintet ehkä, en ole varma. Olin hetken aikaa aivan otettu Tango Nuevosta, mutta vähän on laimentunut