tiistai 25. kesäkuuta 2013

Kohti Tampereen Säveltä ja Sävelessä

Kun saatiin Kilven Kuoron kanssa konsertit pulkkaan keskityttiin pääasiassa Tampereen Sävelen kilpailuohjelmiston hiontaan. Tällainen keskittyminen tiesi osalle laulajista pientä lomaa laulamisesta. Jo huhtikuussa pidettiin pari harjoitusta viikossa, jotta saatiin kuoro hiottua yhtenäiseksi ja sanat haltuun.

Kilpailuohjelmisto oli Juha Holma: Sweet Afton, On suuri sun rantas autius sov. Teemu Tommola ja Liisa Matveisen Nuutti Sini Paasikiven koreografialla. Ohjelmisto vaati kykyä siirtyä tunnelmasta toiseen koko ajan intensitettiä lisäten. Harjoitustapakin muuttui. Enää ei harjoituksissa istuttu äänittäin, vaan laulettiin seisaaltaan ympyrässä sekaisin ja vaihdettiin paikkoja koko ajan. Oli kunnollinen tekemisen meininki ja jokainen sai lisää itseluottamusta laulajana kun huomasi ettei tarvinnutkaan samaa ääntä laulavaa kaveria vierelleen.

Ensimmäinen otto koreografiasta oli tehty jo helmikuussa. Sini kävi kuuntelemassa kappaleen ja katsomassa vahvuudet äänten välillä. Hän toi alustavan koreografian helmikuun loppupuolella ja se jätettiin hautumaan ja ottamaan muotoaa. Huhtikuussa, kun kuoron lopullinen asetelma kilpailukappaleita varten oli löydetty,  muunneltiin koreografiaa vastaamaan uutta muotoa. Sini kävi katsomassa ja liikkeeseen lisättiin pieniä juttuja sinne ja tänne. Nyt voitiin sitten harjoitella laulamista liikkeen kanssa täysipainoisesti.

Harjoituskausi oli kehittävä ja vaativa. Hankalaa oli ettei kuoro ollut kuin muutaman kerran kokonaisvahvuudessa harjoituksissa. Onneksi KulkusRadio välitti tietoa harjoitusten sisällöstä. Muutoksia tuli kuitenkin silloin tällöin, vielä ihan viimet ingassakin.

Torstai-illalla Kulkusia oli jo Tampereella. Kävimme kuuntelemassa Yhtyekilpailun loppukonsertin ja tulokset. Konsertissa oli mielenkiintoinen ohjelma. Vain kaksi porukkaa lauloi ilman mikkejä. Yhtyekilpailun voitti ranskalainen Ommm. He otattivat kuvan yleisön kanssa ja kuinkas ollakaan: Kulkusia kuvassa.

 












Onnistuneesti kuoro pääsi matkaan kohti Tamperetta perjantaiaamulla 7.6. Osa kuorolaisista oli jo Tampereen Sävelen humussa valmiiksi. Harjoituspaikaksi Tampereella olimme saanet Pirkanmaan musiikkiopistolta tilan. Oli kuuma päivä. Teimme intensiivisen loppuharjoituksen opiston aulassa. Oli hiki ja jano. Kohti Tamperetaloa lähdimme kevyen lounaan kautta.

Tamperetalolla meitä odotettiin varttia vaille kolme. Oppaamme Annika oli iloinen nuori nainen, joka kannusti kuoroa joka välissä. Salitestissä katsoimme paikat ja laulaa lurautimme. Sitten päästiin vaihtamaan vaatteita, keskittymään ja vielä pieneen harjoitukseen. H-hetki oli 16.30. Lauloimme hyvin ja intensiivisesti. Esityksen jälkeen olimme suhteellisen tyytyväisiä. Sitten syömään ja vähän juomaankin ihan luvan kanssa.

Osa meistä kävi kuuntelemassa viimeiset kuorokatselmuksen esitykset, osa lähti suoraan viihtymään Telakalle. Telakalla oli Sävelen ajan Marjukka Riihimäen johtama yhteislaulutilaisuus äänissä. Söimme ja joimme ja kuulostelimme oliko kukaan tuttu kuullut esitystämme ja illan mittaan niitä kommentteja sitten kuuluikin. "Intensiivistä, joutui istumaan ihan penkin reunalla ja Nuutti oli oiva ja vakuuttava. Tuomarit on ihan tahvoja jollei valitse Nuuttia päätöskonsertttin." "On suuri riipaisi sydäntä ja itkin koko kappaleen ajan." "Teitä oli ihana katsella kun tulitte lavalle, määrätietoisina, rentoina ja valmiina laulamaan ja suoraan paikalleen. Kappaleiden välissä ei ollut mitään turhaa liikettä, kukaan ei sukinut hiuksiaan tai muuten vain liikkunut turhia. Esityksen intensitetti piti koko esityksen ajan." Oli mukava vastaanottaa positiivista palautetta. Illalla mentiin nukkumaan väsyneinä mutta onnellisina hyvin menneen esityksen jälkeen. 

Suurin osa kuoroa lähti bussilla Turkuun perjantai-illalla. Osa jäi kuuntelemaan Sävelen antia. Osa kouluttautui. Aika iso joukko Kulkuslaulajia osallistui The Real Groupin laulajien Anders Edenrothin ja Katarina Henrysonin koulutukseen All Ears. Koulutuksen tavoitteena oli opettaa laulajat kuuntelemaan toisiaan. Suurin osa harjoitteista tehtiin siis silmät kiinni toisia kuunnellen. Laulettiin vain yhtä laulua Amazing Grace eri dynamiikoin, rytmein ja sävellajein. Erittäin opettavainen koulutus. On pakko laittaa Sävelen kuvagalleriasta löytyneet kuvat tähän, kun jotenkin on monta Kulkusta kuvassa. Kuvista voi havaita myös harjoitusasetelman. Koulutuksen viimeinen harjoitus oli tosi mielenkiintoinen. Ryhmä jaettiin kahtia, toinen puoli lauloi yhtä pitkää ääntä ja toinen puoli laulua samasta sävelläjista. Tätä harjoiteltiin siksi, että laulajan kehossa ja korvassa on ikikäsky, ei saa vaihtaa sävellajia (lue: kappale ei saa laskea). Katariina ohjasi kädellään sitä yhtä pitkää ääntä, joka käden liikkeestä joko nousi tai laski. Melodiaa laulavien piti sopeuttaa melodia aina uuteen säveleeseen. Ylöspäin oli ihan helppo sovittaa melodiaa, mutta kuinka vaikeata se olikaan kun piti liikkua alaspäin. Miksiköhän kappaleet pakkaa laskemaan, kun tekemällä tehden se on niin vaikeata.

All Ears -koulutuksen jälkeen sitten nopeasti toiseen koulutukseen: Monesta suusta useaan sydämeen Katriina Honkasen ja Merzi Rajalan koulutettaviksi. Kehoa ja ilmettä laulamiseen. Hyvä koulutus tämäkin. Iso täytyy tunteen olla että se näkyy ja kuuluu. Merzin oma kuoro Partita oli näyttämässä mitä keho ja eleet tuo lisää lauluun.

Kuorokatselmuksen päätöskonserttiin pääsevien kuorojen listan piti tulla Tamperetalon oveen kahdeksan kieppeillä. Mukavan päivällisen jälkeen kävelimme Tamperetalolle odottamaan tuloksia. No, eipä niitä kuulunut, kävelimme Pakkahuoneelle Sävel Soikoon-konserttiin, mutta kun AIA ei oikein iskenyt niin päätimme tallustella takaisin Tamperetalolle. Siellä oli muitakin kuoronjohtajia ja puheenjohtajia odottelemassa. Mutta ei mitään tietoa. Tuomaristokin oli poistunut jo paikalta. Mikä mätti. Tiesin, että kuoro odottaa Turussa kiihkeästi viestiä lähteäkö takaisin Tampereelle vai ei. Kello tuli yhdeksän ja kello tuli yli yhdeksän, eikä mitään kuulunut. Tein tekstiviestiä valmiiksi siinä 21.25 kun puhelin soi ja tuomariston sihteeri soitti. Kulkuset esiintyy päätöskonsertissa, mutta kappale onkin Sweet Afton eikä Nuutti. Viesti lähtikin sitten iloisemmissa merkeissä kuin olin ennen puhelua näpytellyt viestiin.

Sitten ilouutisten kanssa Pakkahuoneelle kertomaan muille. Soiteltiin siinä Sadun kanssa päivän aikataulua, mutta kyllä yhdet kuoharit kuitenkin juotiin vielä ennenkuin totaalinen stoppi juhlimiselle laitettiin. Sävel Soikoon -konsertti kuunneltiin kuitenkin loppuun olihan viimeisenä esiintyjänä LEVELELEVEN, eli The Real Group ja Rajaton yhdessä. Hyvän shown vetäisivät, parempi kuin sneak preview konsertti Maarianhaminassa helmikuussa.

Sunnuntai koitti, kuoro tuli Turusta ja sitten avattiin ääntä, kokeiltiin sali ja vetäydyttiin harjoitustilaan keskittymään. Maarit piti kolme erilaista äänenlämmittelyä ennen esiintymistä. Oli hienoa, että kuoro pääsi päätöskonserttiin mukaan. Kevään kova työ palkittiin sillä. Nyt mielenkiinnolla odotimme todellista tulosta. 


Sweet Afton meni mukavasti ja sitten saimmekin vain kuunnella muita. 

Tulos olikin sitten pienoinen pettymys, kaksi hopealeimaa. Kuoro oli tehnyt hyvää työtä, mutta tulos ei vastannut odotuksia. Kovin hiljainen kuoro vaihtoi vaatteita ja lähti takaisin Turkuun. 

Maanantaina kun pitkin hampain pakon edessä päivittelin FB-sivua tuloksen suhteen, löysin onneksi lohduttavan viesti eräältä tuomarilta parin vuoden takaa. Hän olisi antanut meille kolme hopeaa tai yhden kullan. Hän kirjoitti mm. näin: "Haluan kiittää teitä kaikkia ja erityisesti Satua koskettavasta esityksestä Treen sävelessä. Saitte yhdessä luotua erikoisen tunnelman pidäkkeisellä laulamisellanne. Hiljainen laulutyylinne glissandomaisine tehoineen ja suuri tunnelataus loivat jännittävän, lähes surrealistisen ilmapiirin. OMALEIMAISTA!!!!" Kommentit hiukan lievittivät katkeraa pettymystä. 

Aruballakin sanottiin, mikä Tampere, mikä Sävel...

Tämä reissu kannatti kuitenkin tehdä ja eikun uusia tavoitteita kohden. Kulkuset on hyvä kuoro!


Konsertissa Kilven Kuoron kanssa

Nuutinpäivän konsertin jälkeen matka taas jatkui kohti seuraavaa konserttia. Oulussa Sekakuoropäivillä vuonna 2012 istuttiin Sekakuoroliiton hallituksen illallisella ja keskusteltiin siitä kuinka monta sekakuoroa täyttää vuosia vuonna 2013 ja huomattiin, että Kilven Kuoro ja Kulkuset molemmat juhlivat. Siitäkö suunnittelemaan yhteiskonsertteja. Konsertit päätettiin pitää 16. ja 17.3. Ensimmäinen Helsingissä Kallion kirkossa ja toinen Turussa Martinkirkossa. 

Helsingin konsertti oli Kilven Kuoron 100-vuotisjuhlavuoden avauskonsertti. Konsertin nimeksi tuli Exultate Deo. Kilpeläiset olivat järjestäneet karonkankin konsertin jälkeen Bottalle.

Lähdimme matkaan aamusta ja löysimme Kallion kirkkoon. Äänenavaus alkoi heti Hanna Remeksen johdolla. Kallion kirkko oli kaunis kirkko ja siellä oli mukava laulaa. Ohjelmistona meillä oli Törmän Arin Kävin erämaassa -sarja, Tommolan Teemun sovittama On suuri sun rantas autius ja Juha Holman Sweet Afton. Kirkossa oli kivasti yleisöä ja ohjelmisto laulettiin melko hyvin. 

Harjoituksissa Kallion kirkossa.
Yhdessä Kilven kanssa, Hannan johdolla lauloimme Toivo Kuulan Auringon noustessa ja Aarre Merikannon Sydämeni laulun. Ja sitten vielä suurkuorolla, johon kuului Kilpi ja Kulkuset ja kaikki paikalla olevat entisen Kilven kuoron laulajat, lauloimme Sibeliuksen Soi kiitokseksi Luojan ja Kuusiston Suomalaisen rukouksen.

Konsertin jälkeen suuntasimme Bottalle. Karonkka oli alkamassa ja hiukan jo hiukoikin. Joimme ensin maljan ja sitten alkoi ohjelma. Ohjelmaa spiikkasi kaksi hulvattoman hauskaa veikkoa Kilven Kuorosta. Nimiä en enää muista. Ohjelmassa oli paljon, yllätys, yllätys, lauluesityksiä. Kulkusten ryhmistä lauloivat Vivere ennen ruokaa ja Värssyt ja Viveren miehet ruoan jälkeen. Kulkusista kenelläkään ei ollut kameraa mukana, siispä kuvia karonkasta en voi tähän laittaa. Ilta oli hauska ja laulettiin paljon. Kotia kohti lähdimme hyvissä ajoin olihan seuraavanakin päivänä konsertti.

Sunnuntai koitti aurinkoisena. Kokoonnuttiin Martinkirkolle. Äänenavauksen ja harjoittelun jälkeen lauloimme hyvän konsertin suhteellisen vähäluikuiselle yleisölle. Kilven kuoro pitäytyi samassa ohjelmistossa kuin Kallion kirkossakin, mutta Kulkuset lauloivat hiukan enemmän: Sarmannon Moment Musical, Rauha, Rannalle nukkunut ja Hautaus sekä Toivo Kuulan Virta venhettä vie. Tästäkin konsertista tuli talteen yksi kuva ;-) jonka otti Remeksen Hanna konsertin aikana.


Karonkkaa emme päässeet pitämään, olihan sunnuntai ja maanantai on tiettävästi työpäivä. Kulkuset Kallion kirkossa -kuvan otti Leena Virta.

Nuutinpäivän aloituskonsertti

Ison kuoron blogipäivitykset ovat talven ja kevään aikana olleet aika harvassa vaikka hommia on puskettu täysillä ja tapahtumia ollut aika paljon.

Koko yhdistys kaikkine ryhmineen aloitti laulukautensa Kulkusten 95-juhlavuoden aloituskonsertilla Akatemiatalolla Nuutinpäivänä 13.1.2013, kun Kulkuset oli 95 v ja 9 päivää vanha. Konserttiin ja sen jälkeen kokkareille oli kutsuttu Kulkusten ystäviä ja tukijoita.

Iltapäivä alkoi jääkylmässä salissa paikkojen kuntoonlaittamisella. Juhlan värit olivat sininen ja kulta. Lavalle nousi Kulkuslakana, johon Matti M oli tehnyt telineen, ja lavan reunaan aseteltiin pari nuuttipukkia. Ilman jeesusteippiäkään ei pärjätty. Hulina oli aikamoinen vielä kun äänenavausta olisi pitänyt aloitella.

Siihen se nousee.


Tuli tosi hieno, ja teipillä kiinni.
Lava koko komeudessaan tai melkein, toinen pukki puuttuu kuvasta.
 Eteiseen oli tehty hieno myyntipiste, josta halutessaan sai ostaa Kulkus-tuotteita, juhlakrapoja (suosituin tuote), levypaketteja, historiikkejä ja Kulkuskasseja.



  
Ahkerat myyjät Teija ja Johanna.

Siitä sitten lauluntekoon. Äänentekijämme Maarit piti perusteellisen äänennaukaisun ja sitten päästiin lauluhommiin. Esiintyjinä olivat kaikki Kulkusten aktiiviset ryhmät: iso kuoro, SenioriKulkuset ja lauluyhtyeet Non Troppo Bene, Vivere ja Värssyn Väärtti. Harjoitusaikaa per ryhmä ei paljoa ollut, mutta toisaalta pitihän tässä vaiheessa jo konserttiohjelmisto olla valmis ;-).


Maarit aloittelee äänijumppaa.
Koko ryhmä jo vakavasti töissä.
Konserttiohjelmisto oli monipuolinen ja hieno. Kaikki ryhmät esittivät omaa parastaan. Sali oli melkein täynnä ja oli ihanaa laulaa. Siirryttiin tunnelmasta toiseen sujuvasti ja toivottavasti saatiin tunnelmat siirrettyä yleisön sydämiin. Konsertissa oli yksi kantaesitys. Tätä konserttia varten oli tilattu Liisa Matveiselta sävellys perinteisiin Nuuttirunoihin. Nuutissa ihan omat bassonuutit pääsivät luonnerooliin.

Iso kuoro tunnelmoi vielä joululauluilla.
Viveren käsittelyssä Törmän Arin Good News teoksesta Unto Us.
SenioriKulkuset teki hienon kiertokäynnin Vanhassa linnassa.
Arja töissä.
Non Troppo Bene jouluyössä.
Värssyn Väärtti Kulkusrokkaa, pianossa Tiina Syksy.
Nuutit on juoneet ja syöneet.
Komea bassonuuttirivistö.
Satu laittaa lisää löylyä, jotta saadaan joulu karkoitettua.
Lopussa kiitos seisoo ja kukitetut taiteelliset johtajat.
Konsertti oli hieno ja sitten alkoi cocktailkemut. Oli vain vartti aikaa laittaa sali kokkarikuntoon. Tarjolla oli kuohuviiniä ja pientä naposteltavaa. Naposteltavat teki kuoron oma kokki Päivi Lehtonen. Naposteltavalistalla oli näitä herkkuja: Varsinaissuomalaiset lammasmuffinit, Tulisen Nuutin Tapit, Korvasientä ja juustoa Kulkusissa, Kultasiniset Kulkusmacaronet, joista kieli värjaytyi siniseksi ja vielä ihastuttavat Kulkuskonvehdit, jossa "Kuori tummaa suklaata syvyyden ja kokemuksen merkiksi, täytteessä lempeää valkosuklaata, tulisten miehiemme iloksi myös chiliä, lempeiden hunajaisten naistemme kunniaksi mesiangervoa ja villin luontomme yhdistää metsävadelma". Kun pöytä oli katettu ja kuoharit kaadettu voitiin vieraat päästää sisään. Ja vieraita oli mukavasti, monta ihanaa onnittelijaa ja onnittelupuhetta. Ensin kuitenkin kohotettiin malja Kulkusten onneksi. Huonosti toimivaa mikrofonia (syynä taisi olla huono akku, koska kun kuoron varapuheenjohtaja Riku otti  äänityslaitteesta akun ja laittoi sen mikrofoniin, niin hetken se toimi oikein mainiosti), niin siis mikrofonia käyttivät edustajat seuraavista yhdistyksistä: Turun tuomiokirkon kamarikuoro Nova, Naantalin Laulajat, Suomen Työväen Musiikkiliiton Varsinais-Suomen piiri, Aino-kuoro, Sekakuoroliitto, Lapuan Sekakuoro, Odd Fellow Frater Aboensis -loosi, Kannel-kuoro, SULASOLin Varsinais-Suomen piiri, Uudenkaupungin Laulu-Veikot, Uudenkaupungin VPK:n Soittokunta, Mieskuoro Laulun Ystävät, Mieskuoro Laulun Ystävien Weterani Weljet, Salon Laulu-Sepot, Brahe Djäknar, Florakören, Åbolands Kammarkör ja kuoron omat impressarit Mauno Harju ja Heikki Haulisto.
Ovet avattu ja vieraat saavat tulla.
Maljan nosto Kulkusten onneksi.
Valmiina ottamaan vastaan onnitteluja.

Cocktailkemut oli kiva ajatus kuoron hallitukselta. Moni kiitteli sitä, että kerrankin sai jutella monen ihmisen kanssa kun ei ollut sidottu pöytään ja tuoliin vaan sai kulkea ympäriinsä ja vaihtaa juttukaveria ja kuulla kuulumisia monia. Tunnelma juhlissa oli iloinen ja alla muutama tunnelmakuva. Kiitoksia vielä kaikille juhlan tekijöille. Erityiskiitos Ravintola Kultaiselle Hirvelle.

Juhla valmiina alkamaan. Juhlajuoma odottaa.
Onnea Kulkuset!
Kokkimme Päivi.
Ihanat impressaarit Heikki ja Mauno.
Kulkuskonvehtehja ja -macaroneja.
Nostamme maljaa!

Todella taitava tarjoilija.
Macaroneja on syöty, kieli sen todistaa.
Juttupiiri.
Juttupiiri.
Juhlat voi väsyttää...
Ihania kuvia juhlista ottivat Kimmo Stjärnstedt, Ari Törmä ja Matti Harmovaara.






sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Jarkko Laineelle patsas

Kirjailija Jarkko Laine (1947-2006) oli Kulkusten ystävä ja hänen tittelinsä  oli Kulkusten impressaari. Hänen vaimonsa Eeva-Kaarina lauloi toistakymmentä vuotta Kulkusissa ja lauloi myös lauluyhtye Peltruissa.

Viime torstaina paljastettiin Jarkko Laineen patsas portin pielessä siinä talossa jossa hän asui vuodet 1951-1960.  Osoite on Itäinen Pitkäkatu 70/Kupittaankatu 69, taloyhtiössä on iso piha ja monta puutaloa ja yhtiön tontti menee korttelin läpi. Patsas on Kupittankadun puoleisen portin vanhassa pylväässä. Haastattelin tänään vanhaa rouvaa joka kasteli kukkia patsaan lähellä ja hän kertoi että Jarkko asui oikeastaan Itäisen Pitkäkadun portin lähellä.


Patsaan on tehnyt Erik Mäkinen. Päässä on tukka kuin linnunpesä, koska Jarkko oli joskus sanonut, että hänestä tuntuu että hänellä on linnunpesä päässään. Jarkko Laineen Seura ry:n puheenjohtaja Joni Pyysalo kertoi että patsaassa on siellä tukassa tilaa linnunpesälle.


Jarkko oli kirjailija, jolla Turku usein esiintyi teksteissä. Musiikki oli hänellä myös läheistä, hän on tehnyt suuren määrän laulutekstejä, muun muassa sellaiset klassikot kuin Baddingin Bensaa suonissa, Pilvet karkaa, niin minäkin ja Fiilaten ja höyläten. Hänen käsialaansa on myös Suomen Talvisota 1939-40 yhtyeen Kekkonen-rock. Hän käytti näissä "maanalaisissa" yhteyksissä salanimeä Lauri Kenttä.

Kulkusten 75-vuotisjuhlakonsertissa marraskuussa 1993 kuoron kaikki kokoonpanot yhdessä esittivät Jukka Kuninkaanniemen improvisaation Oi, yö Kulkusille ja ääninauhalle. Se perustui Jarkko Laineen runoihin Oodi Kuulle ja Yö. Ääninauhan oli työstänyt Markku Lulli-Seppälä.

Jarkko pyrki myös mukaan politiikkaan ja mainosti itseään "järkyttäväksi porvariksi". Hän otti lehdissä vahvasti kantaa vanhojen talojen säilyttämisen puolesta, muistan hyvän kirjoituksen Sinisen talon puolesta. Ajaessani eilen ohi huomasin että sille tontille nousee nyt uusi kerrostalo. Masentavaa.

Sallittakoon pieni henkilökohtainen muistelo.  Kun huomattiin joskus 1990 -luvulla, että olimme asuneet hyvin lähellä toisiamme pikkupoikina Kupittaankadulla, niin Jarkko tervehti minua sen jälkeen aina sanomalla "Mitä Kupittaankadun poika". Näin myös kun viimeisen kerran tapasin hänet kesällä 2006 ravintola Uuden Apteekin tiskillä. Martinmäen kortteliravintola Hugo oli muuten hänen kantapaikkansa, ei niin kaukana hänen asunnostaan.