torstai 16. helmikuuta 2017

PangSÅNGfest 2017

Toukokuussa on SULASOLin laulu- ja soittojuhla Hämeenlinnassa. Minäpä kävin jo laulujuhlilla.  Ruotsinkielisten eläkeläiskuorojen PangSÅNGfest Tapiolassa 10-12.2. oli elämys!

Juhlilla oli yli 500 laulajaa, ohjelmaa oli paljon ja tunnelma osallistujien kesken korkealla, tapasivathan he vanhoja ystäviä ja solmivat uusia tuttavuuksia kuten laulujuhlien henkeen kuuluu.

Turkulainen Silverkören Argentum, yleisesti vain Argentum, hopeaahan se tarkoittaa. Meillä oli kunniatehtävä, lauloimme espoolaisen laulujuhlien isäntä/emäntäkuoron Furorna kanssa Mia Makaroffin uuden messun Diligam te, joka oli näiden juhlien tilausteos. Teksti on osin liturgista tekstiä ja osin Hilkka Olkinuoran kirjoittamaa. Aivan ihana teos, melodista musiikkia, hienoa tekstiä.

Miten tämä laulujuhla liittyy Kulkusiin ja sopii blogiimme? Argentumin riveissä lauloi Marjatta Sigfridsson, Louise Kivivirta ja meikäläinen harmaaparta SenioriKulkusista sekä entinen kuoromme jäsen Marja-Liisa Kangas.

Huomaattehan hopeaisen solmion ja taskunenäliinan?
 Laulujuhlilla oli Tapiolan kuoron konsertti ja kaksi konserttia, joissa ulkopuolisten esiintyjien lisäksi laulujuhlien osallistujat lauloivat.  Muiden kuorolaulujen lisäksi oli päätöskonserttiin tilattu teos Sånger om Dig och mig. Säveltäjä Patrik Wingren, teksti Claes Andersson.  Claes Andersson piti myös juhlapuheen.

Claes Andersson pitää juhlapuhetta

Tunnettuja esiintyjiä olivat Monika Groop, Marianne Maans ja Maria Kalaniemi sekä juhlien verraton juontaja, näyttelijä Riko Eklund, joka on myös Åbo Svenska Teaterista tuttu. Tervehdyssanat ja päätössanat lausui entinen ministeri Ole Norrback. Juhlien takana oli Svenska Pensionärsförbundet, jonka puheenjohtaja Ole on.

Monica Groop lauloi Gustav Djupsjöbackan säestyksellä.

Ole Norrback.
Mainio juontaja Riko Eklund ja hänen tuliterä Espoon kansallispukunsa.
Marianne Maans, Maria Kalaniemi sekä Pangbandet ja Nouxpolska.
 Laulujen ja työpajan lisäksi oli kaksi iltaa Kulttuurikeskuksen aulassa iltatilaisuus, jossa tavattiin tuttavia juoman ja suolapalan merkeissä.  Minäkin tapasin serkkuni miehineen, he laulavat vantaalaisessa kuorossa.  Tietysti Ankkalammikossa kansa tuntee toisensa ja hyvin lämmin tunnelma vallitsi.

Mia Makaroff sävelsi messun, harjoitti meitä ja johti esityksen innostuneesti ja tarkasti. Aivan ihana elämys. Sen lisäksi että kuorot harjoittelivat ominpäin, oli myös yhteisharjoitukset Turussa ja Espoossa sekä laulujuhlien aikana monta tuntia.  Muilla osallistujilla oli muuta ohjelmaa, me harjoittelimme kirkossa messua.   Koska juhlilla säestyksen hoiti Pangbandet eli tätä varten koottu yhtye, niin se soitti myös messun musiikkiosuudet, tosin vahvistettuna toisella viululla. Piano, haitari, kitara, lyömäsoittimet, basso ja siis kaksi viulua. Aika erikoinen yhdistelmä, joka toimi erinomaisesti, musiikki oli välillä todella vauhdikasta.

Mia Makaroff antaa ohjeita solistille Robert Näselle, hän on turkulaissyntyinen baritoni.

 Olen tässä nyt kehunut messua. Jokainen voi tarkistaa asian itse. Radio Vegassa jumalanpalvelus radioidaan 19.2. kello 13.03 ja televisiointi on Yle Fem-kanavalla 26.2 kello 15.55. Kai ne löytyvät jonkin aikaa myös Areenassa. Odotan jännityksellä, toivottavasti ei kuulu pikkuvirheitä joita aina tulee live-esityksissä, varsinkin kun kysymyksessä oli maailman kantaesitys. Ja kirkko täynnä, yli 500 kuulijaa, osa joutui jopa seisomaan. Ja lopuksi tuli standing ovation.


Päätössanoissaan Ole Norrback lausui, että nyt oli yksi kuoro Ruotsista kutsuttu mukaan. Nyt mietitään kutsuttaisiinko seuraavalla kerralla suomenkielisiä kuoroja mukaan laulamaan ruotsiksi. Hufvudstadbladet piti ajatusta erinomaisena, mutta varoitti, että järjestäjät voivat yllättyä vastaanotosta ja tilat käyvät pieniksi. Finlandia laulettiin nyt molemmilla kielillä, ensimmäinen säkeistö ruotsiksi ja toinen suomeksi. Suomen laulu - Suomis sång - ja Maammelaulu alkukielellä eli ruotsiksi.

Osallistumiskustannukset olivat hyvin kohtuulliset, ruotsinkieliset rahastot tukivat juhlia. Juhlilla oli upeat isokokoiset (Sulasol huom!) nuottikirjat, ohjelmakirja, jossa kaikkien esiintyjien ja kuorojen kuvat ja esittelyt, oli jopa oma vesipullo ja pastillirasia.


Jään monen muun mukana odottamaan seuraavaa juhlaa.  Tämä oli toinen ja kolmas on sitten jo perinne, kuten juontaja totesi.


keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Maire Wessmanin haastattelu

Turun Sanomissa oli sunnuntaina 5.2.2017 suuri Maire Wessmanin haastattelu. Moni voi tietysti ihmetellä kuka Maire Wessman on. Kaikki vanhemmat kuorolaiset kyllä tietävät, että Maire kuuluu sarjaan Ikikulkuset.



Soitin Mairelle ja juttelimme pitkään kaikenlaista. Muistelimme vanhoja ja puhuimme tästä päivästä. Hän seuraa tarkasti mitä kuorossa tapahtuu.

Maire kertoi liittyneensä Kulkusiin vuonna 1963 kun kuoron silloinen johtaja Hemmo Kivilaakso pyysi häntä mukaan.  Molemmat olivat Martin koulussa opettajina. Koska Maire täytti jo 39 vuotta sinä vuonna kun hän liittyi, niin hän ehti laulaa sopraanoa "vain" 23 vuotta ennen kuin siirtyi seniorikuoroon, joka nyt syksyllä täytti 30 vuotta. Mairen ura jatkui Seniorikuorossa 2000-luvulle asti.

Tässä Kulkusten Seniorikuoro vuonna 1988.   Maire toiseksi ylimmässä rivissä toisena vasemmalta.

Senioreja oli mukana kuorossa kun lauloimme Samppalinnan Kesäteatterissa kesällä 1990 musiikkinäytelmässä Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen.  Olin itse aloittanut Kulkusissa vuoden alussa ja tapasin Mairen ensi kertaa näissä kesäteatteriympyröissä.

Kesällä 1991 Kulkuset teki konserttimatkan Wieniin kesäteatteriansioilla. Seniorit olivat mukana kannustusjoukkona. Muistelimme tänään sitä, että kun olimme kunnon turistien tapaan viinituvassa Grinzingissä, niin tulimme onnistuneen illan jälkeen viimeisellä raitiovaunulla sieltä kukkuloilta keskustaan. Seniorit ja minä ehdimme juuri perävaunuun ja rupesimme laulamaan.  Tulkkasin amerikkalaisille turisteille mitä lauloimme ja sitten johdin ne laulut jotka osasimme ulkoa. Muistaakseni ainakin "Sua, sua, sua, sua" eli Sua lähde kaunis katselen, Mä oksalla ylimmällä ja Joutsen. Taisi Kun kävelin kesäillalla soida myös vaunussa. Äänissä tietysti lauloimme.  Maire kertoi että se on yksi hänen rakkaimpia muistojaan. Hauskaa!

Ehdimme käydä myös Lottamuistoja läpi ja Maire kertoi että on vieläkin ollut Lottapuvussa puhumassa ja kertomassa siitä ajasta.  Tärkeintä hänelle on kuitenkin ollut kuoro ja Kulkuset.  Nyt hän ei enää näe nuotteja, mutta käy kirkkokuoron seniorien kanssa laulamassa mitä ulkoa osaa.  Valitettavasti viimeksi oli kuulemma paikalla ollut vain kolme sopraanoa ja yksi basso, mutta hän toivoo parempaa läsnäoloa seuraavalla kerralla.  Rivit harvenevat. Mairellakin on jo kunnioittavat 92 vuotta ikää, mutta on pysynyt virkeänä.  Kuorolaulu antaa pitkää ikää ja torjuu dementiaa,  kuten me kaikki tiedämme.

Tämä Turun Sanomien juttu kannattaa lukea. Skannasin sen.