keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joulunpyhiä


Joulunpyhät rupeavat olemaan ohi. Tänään on Tapaninpäivä, joka vanhassa kirkkokulttuurissa tunnetaan englanninkielellä nimellä St. Stephen's Day ja se on monessa maassa, kuten meilläkin, pyhäpäivä. Anglosaksisessa maailmassa käytetään nykyään yleensä nimeä Boxing Day ja se ei ole pyhä, vaan monessa paikkaa perinteisesti suuri ostospäivä.  Alennusmyynnit alkavat.

Boxing Day ei ole Nyrkkeilypäivä, vaan nimi tulee luultavasti vanhasta tavasta antaa silloin lahjoja, ehkä ne olivat laatikoissa. Englannissa palvelijat saivat isäntäväeltä lahjan, "Christmas Box". Se oli myös vapaapäivä. Silloin ei ehkä nyrkkeillä, mutta urheillaan paljon. Tapaninpäivänä Englannissa on suosittuja jalkapallo-otteluja ja se on ollut perinteisesti suosittu ketunmetsästyspäivä. Kettujahti kiellettiin vuonna 2004, nykyään kiskotaan virallisesti koirille hajua antavaa esinettä, mutta kettujahti on vielä monessa paikassa voimissaan, koska sitä on kuulemma vaikea valvoa.

Palataan vielä jouluaattoon. Turun Tekniikan Laulu lauloi kello 07 Kauppahallin aamuhartaudessa. Ensin näissä tilaisuuksissa lauloi Lihakauppiaiden kuoro, sitten se sai vahvistuksia Tekniikan Laulusta ja 1980-luvulta lähtien Tekniikan Laulu on ollut kuorona.
Kuva otettu ennen kuin laulu alkoi ja kännykkä laitettiin pois.
Tuomiorovasti Heimo Rinne puhui. Yleisö täytti hallin käytävät.

Kulkusyhteyksiä oli, Non Troppo Bene lauloi myös ja Tekniikan Laulussa on mukana laulajia jotka laulavat tai ovat laulaneet Kulkusissa ja SenioriKulkusissa. Se oli bloggaajalle ensimmäinen kerta laulajana. Vaikuttava tilaisuus. Esiintyjät olivat korkealla, ikään kuin myyntikojujen katolla ja sinne vievät todella hankalat portaat.  Vuonna 1896 valmistuneen Kauppahallin uudistus- ja korjaustöiden edistyessä tehdään kuulemma myös paremmat portaat.
Ja kuten kuvasta näkyy, Kauppahalliin ei sovi tulla nojailemaan lätsä päässä ja viinapullo taskussa.  Hattupäiset tupakoitsijat ja hienot rouvat koirien kanssa pysytkööt myös poissa.

torstai 20. joulukuuta 2012

Joulu tulee

Tänään olen ostanut kuusen. Joululahjoja pitää vielä hankkia kolme ja sen jälkeen alkaa se suurin urakka, huushollin siivoaminen.  Jouluruokien hankkiminen ja tekeminen täyttää sitten viikonlopun.

Tämä kuva oli tänä vuonna joulukortissani ja sillä haluan toivottaa kaikille blogin lukijoille hyviä pyhiä.  Otin kuvan SULASOLin Varsinais-Suomen piirin Itsenäisyyspäivän kirkkojuhlan yhteydessä Tuomiokirkon sakastissa, jossa avasimme äänemme.


Pari päivää sitten pistäydyin Ruissalossa kasvitieteellisessä puutarhassa.  Mukavaa olla välillä ikään kuin etelässä, poissa pakkaskeleistä ja lumesta. Tuokoon myös tämä kuva sieltä joulutunnelmaa. 



Jouluaattona kello 07 olen mukana laulamassa Tekniikan Laulun kanssa Kauppahallissa. Non Troppo Bene laulaa myös, tervetuloa kaikki kirkassilmäiset lapsukaiset jotka ovat heränneet aikaisin aamulla jännittämään pukin tulemista! Sen jälkeen voi vielä ostaa jotain joulupöytään.  Muistan kuinka 1950-luvulla kävin äitini kanssa ostoksilla hallissa jouluaattona ja kuuntelimme ensin joululaulut.  Silloin lauloi Lihakauppiaiden kuoro, nyt on Tekniikan Laulu vastannut monta vuotta siitä, että joululauluperinne jatkuu.

Syy siihen että käytiin ostamassa jouluaattona leikkeleitä ja italiansalattia oli tietysti se, että jääkaappi oli hyvin pieni, eikä voinut hankkia ruokia paljon etukäteen. Hallin italiansalaatin muistan harvinaisena jouluherkkuna, ei siihen aikaan ollut mitään marketteja joissa myytiin Saarioisten tai Atrian tehdasvalmisteisia eineksiä. Lihaliike Jokinen oli hovihankkijamme, enoni oli jo ennen sotia ollut siellä juoksupoikana. Siellä se lihaliike vieläkin on ensimmäisenä kun astuu sisään Eerikinkadulta.

Laulajan joulutauko on kuitenkin aika lyhyt. SenioriKulkuset laulavat joulun pois konsertissaan Vanhalla Raatihuoneella loppiaisena 6.1 kello 15. Sitä ennen on samalla viikolla kuoroharjoitukset, joten pääsen taas hyvän harrastuksen pariin. Kulkusten konsertti Nuutinpäivänä on seuraava etappi Kulkusten matkalla juhlavuoden aikana.

Oikein Hyvää Joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2013!

maanantai 17. joulukuuta 2012

Joulua juhlittiin Hirvessä



Kulkusten joulujuhla vietettiin lauantaina 15.12 Ravintola Kultaisessa Hirvessä. Kuorolla oli takana pitkä ja tiivis harjoittelupäivä ja minulle kerrottiin. että Tiina Syksy oli vetänyt päivän mainiosti Sadun sairastuttua. Väsymys ei kuitenkaan ollut iskenyt ainakaan kaikkiin laulajiin, sillä puhetta ja mukavia juttuja oli yllin kyllin.


Iloisia ilmeitä illan alkajaisiksi. 
Nasse-setä, ei kun Arto-setä, on hyvin vihainen.
 Ravintoloitsija Menna Leino oli joukkojensa kanssa loihtinut esiin näyttävän jouluisen juhlapöydän ja sen äärelle moni teki santsausmatkoja. Tietysti bloggaajan on pakko myöntää, että imelletyn perunalaatikon puuttuminen jäi hieman kaivelemaan. Joku muistaa myös kuinka eräässä joulujuhlassa aikoinaan perunalaatikko oli syöty ennen kuin bloggaaja pääsi lämpimien kimppuun. Nyt kuitenkin vahinko korjattiin santsaamalla kinkkua.
Emäntä ja isäntä antavat ohjeita
Ravintolalla oli myös erikoistarjous viineistä ja moni maistoi ravintolan nimikko-olutta.  Maukasta. Menekki oli hyvää, loppuillasta se oli loppunut tai ainakaan sitä ei ollut enää kylmänä jääkaapissa.


Hirven pils
 Juhlaan oli suunniteltu Kulkus-drinkki, jonka sähköpostilla kuorolaisten kesken ilmoittautumisten yhteydessä toteutettu nimikilpailu oli saavuttanut suurta suosiota ja nimiehdotuksia oli tullut todella paljon.  Koska ne olivat toinen toistaan parempia ylituomari Menna kertoi joutuneensa turvautumaan Kohtalon apuun. Nimet olivat taululla ja Menna heitti tikalla ja jo kolmas tikka osui maaliinsa. Oliko tämä totta vai lappilaista huumoria?  Kenpä tietäis' sen.

Voittajaksi tuli kuoron sanataituri Juha Laakso. Voitte ehkä arvata mikä hänen palkintonsa oli.

Kulkusdrinkki oli sininen ja nimeltään Sinimakihana. Juhan lausumisohjeiden mukaan se lausutaan sinimak'ihana eli se oli sininen, makea ja ihana. Se ei kuitenkaan nimestään huolimatta ollut gininen, vaan kossu ja sininen curacao-likööri antoivat voimaa ja väriä. Ja koska liköörin oikeasta lausumisesta tuli joidenkin kanssa keskustelua, niin pakko on todeta olleeni oikeassa. Se lausutaan kurasau. Se ku on niinkuin (suomen)ruotsalainen u-äänne, ei suomalainen u. Se likööri ei siis ole kurassa.

Vasemmassa alakulmassa on Sinimakihana.
Menna-rouva ei ole vihainen.
Ohjelmassa oli perinteinen merkkien jakaminen ja merkkejä oli yhdestä vuodesta kolmeenkymmeneen. Myös perusmerkkejä oli suoritettu ja kaikkien "suureksi hämmästykseksi" säveltäjä Ari Törmä oli läpäissyt kokeen.

Yksivuotismerkin saivat Markku Horppu ja kolmannen polven kulkunen Viivi Lindblom.
Riku on ollut 5 vuotta ja esitteli bassoääntä. Kukaan ei tätä nauhoittanut.

Johanna on ollut jo 15 vuotta kuorossa ja lauloi Kalliolle, kukkulalle.  Ihan niinkuin silloin kun pyrki kuoroon.

Har-han-ta-ju. Laulun sijasta Harri, Hannu, Taina ja Juha esittivät uutisia jotka kuulemma kuitenkin voivat olla mahdollisia. Kaksikymmentä vuotta on tullut täyteen.
Hannalla ja Päivikillä on jo 25 vuotta kulkusuraa takana.

Manta on kuulemma ollut 30 vuotta Kulkusissa, mutta onko hän edes niin vanha?

Ari sai perusmerkin ja lauloi syvien kurujen kautta.

Katariina jakoi lahjoja.

Värssyt ja Vivere esiintyivät ja lopuksi pidettiin jossain vaiheessa perinteenä ollut tietokilpailu. Kisa oli tiukka, mutta kysymykset ehkä hieman liian vaikeita.  Toisaalta moni joukkue tiesi melkein, moni vastaus oli aika lähellä oikeaa.

Värssyt.
Vivere.



Viveren miehet ja Psallite.
Tämä pöytäkunta vahvistettuna Katariinalla voitti tietokilpailun. Ei palkintoa, vain kunniaa.
Hyvin tässäkin pöydässä viihdyttiin.
Vähitellen väki väheni ja kun valomerkit oli annettu, mutta henkilökunta oli vielä töissä, niin kokoonnuttiin samaan pöytään.
  
Vasemmalla olevat lähtivät Lietoon.

Valomerkin jälkeen.  Aina on juhlittu tappiin asti ja vielä lisää!
Kun toiset  jo vetivät päällysvaatteita päälleen niin Hannu vei Katan tanssiin.
Tasan kaksitoista tuntia kotiin lähdön jälkeen bloggaaja palasi noutamaan autoa ravintolan edestä.  Lunta oli kerääntynyt, mutta kun harjaa käytti aktiivisesti sekä auton päällä että vieressä ja edessä niin hyvin pääsi liikkeelle. Mäntysalon Riku kommentoi sähköpostitse tätä auton noutoa sanomalla, että tuon siitä saa kun lähtee viettämään iltaa epämääräisessä seurassa. Niinpä.


Lopuksi pitää kiittää juhlijoita. Olen joskus kaivannut kommentteja blogiin ja hieman ihmetellytkin lukeeko joku sitä.  Moni tuli nyt kiittämään ja kertomaan että lukevat aina blogin ja pyysivät jatkamaan.  Luultavasti ihan vilpittömästi, koska siinä mielentilassa suomalainen yleensä on kolmen kaljan jälkeen. 

Ja tässä oli nyt taas uusi jakso blogia ja Kulkuselämää.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Joulumusiikkia Kultaisessa Hirvessä

Ravintola Kultaisessa Hirvessä oli torstaina 13.12 perinteinen joulumusiikin ja joulupuuron ilta, joka alkoi heti kun lauluyhtyeiden konsertti Sibeliusmuseossa oli päättynyt. Sinne Hirveen kulki monen tie. Yleisöä oli paljon, samoin esiintyjiä.

Vivere lauloi.

Vivere lauloi osan Ari Törmän uudesta joulumusiikkisarjasta.  Menna Leino näyttää oikeassa reunassa sekä Viveren että ravintolansa suunnan.

Muut ovat kovasti keskittyneet lauluun, mutta Päivikki on huomannut myös myös valokuvaajan.

Maaritia ehkä jännittää, mutta Ari on levollinen. 
Elisa ja Harri
Sen jälkeen oli Non Troppo Benen vuoro. Kuten kuvista näkyy niin yleisö seurasi tarkkaavaisesti ja tyytyväisenä esityksiä.

Pekka osaa ulkoa, muut pojat tukeutuvat kansioihin.


Joulutango puri myös täällä. 



 Lisäksi kuultiin taas maailman kantaesitys, Kimmo Stjärnstedtin säveltämä ja hänen ja Katariina Kärki-Suden sanoittama joululaulu Joulu on tullut. Elisa lauloi ja Arto säesti kitaralla ja taitava virolaisviulisti Kersti myötäili viululla.

Uuden joululaulun kantaesitys. Hyvin meni. 


Helena Heikniemi ja laulun toinen sanoittaja Katariina kuuntelevat laulua.

Ilta jatkui vielä kun oli pakko suunnata kotiin päin. Bloggaajalla oli aamulla tiedossa laulukeikka.

lauantai 15. joulukuuta 2012

Kolmenlainen joulu


Kulkusten lauluyhtyeet olivat keksineet mainion ajatuksen eli miksi ei pidettäisi ihan oma joulukonsertti nyt kun ison kuoron konsertti siirtyi Nuutinpäivään. Tuumasta toimeen ja torstaina 13.12 oli Sibeliusmuseossa konsertti nimellä Kolmenlainen joulu. Vaikka konsertti oli sopivasti Lucian-päivänä, niin tätä ei sentään huomioitu. Toki se vaikutti konserttiin saavuttaessa, naapurissa Tuomiokirkossa pidetty Lucian kruunajaisjuhla oli kerännyt parkkipaikat täyttäneen yleisön.
Teemalla Kolmenlainen joulu oli ilmeisesti viitattu kolmeen erilaiseen esiintyvään kokoonpanoon.  Teema viittasi myös konsertin sisältöön, oli perinteistä joulumusiikkia, kevyttä joulumusiikkia ja kaiken kruununa vielä ihan uuden musiikin kantaesitys.
Kaikki esiintyjät aloittivat konsertin laulamalla yhdessä Kilisee, kilisee kulkunen. Aika arvattavaa, ellen sanoisi jopa että pakollinen numero. Se löytyy myös Kulkusten joululevyllä Joulua juhlii maa vuodelta 2003. Levyn nimi on muuten keksitty juuri tästä joululaulusta.                

Kilisee, kilisee

Loputkin kilisijöistä

Elisa ja Teija vauhdissa

Päivikki ja Arto

Sopraanovoimaa bassojen edessä
Non Troppo Bene lauloi ensin neljä perinteistä joululaulua.  Äänet soivat kauniisti yhteen, yhtye on toiminut jo 20 vuotta, tosin kokoonpanovaihdosten jälkeen uusimmassa kokoonpanossa vasta vuoden verran.
Perinteisiä joululauluja

TTT = Tero, Terho, tenoreita
Bassojen päälle on hyvä rakentaa

Värssyn Väärtti on toiminut vuodesta 1995 ja nykyisessä kokoonpanossakin jo vuodesta 1997. Se kuuluu yhtyeen soundissa, laulajat tuntevat toisensa erittäin hyvin. Hieman ihmetyttää että käsiohjelman mukaan yhtye on sijoittunut 1. sijalle Sekakuoroliiton kilpailussa yksinkertaisten kvartettien sarjassa. Minä tunnen yhtyeen jäsenet erittäin hyvin, eivätkä he ole millään tavalla yksinkertaisia...
Värssyjen ohjelmassa oli Kulkusten entisen johtajan Teemu Tommolan sovitus laulusta Varpunen jouluaamuna. Kaunis sovitus, ei erityisen yksinkertainen, mutta kauniisti soi.
Tässä Värssyillä menossa Varpunen jouluaamuna
Lauluyhtye Vivere on nykyään, toimittuaan vajaa kaksi vuotta, kahdentoista laulajan yhtye. Maarit Lindblom on sopraano ja taiteellinen johtaja. Yhtye on paitsi kolminkertainen kvartetti myös pieni kamarikuoro ja kun Kulkuset ensi vuonna joulukuun alussa lähtee kilpailemaan Krakovaan, on Viveren tarkoitus osallistua samalla kamarikuorojen sarjaan, alarajana on juuri 12 laulajaa.

Tätä kilpailua silmällä pitäen on yhtyeen basso Ari Törmä säveltänyt englanninkielisen laulusarjan Unto us. Tekstit ovat vanhasta englanninkielisen raamatun käännöksestä, tosin osassa Under the Star on myös säveltäjä toiminut hieman tekstin kirjoittajana.
Uusi laulusarja oli kiinnostava ja on aina jännittävää kuulla uutta musiikkia, varsinkin kun tekijä on omasta piiristä. Laulusarjaa oli harjoiteltu kovin salassa. Lopputulos oli hieno, pääosin hyvin melodista ja kaunista musiikkia, jossa kuitenkin on välillä omat haasteensa. Muutamat ideat jäivät erityisesti mieleen. Esimerkiksi ensimmäisessä osassa nimeltä Prophecy on välillä hauska "pieni rumpalipoika-osio". Kuoron uudelleenjärjestely muutti hieman sointia, kuvista näkyy miten laulajat asettuivat. Viimeinen osa Good news ja sen Gloria-osuus sisältää ilmeisiä hittiaineksia.
Vivere aloittaa, taiteellinen johtaja antaa alkuäänet.
Kesken laulusarjan vaihdettiin asemia.
Arto, säveltäjä Ari ja Matti laulun lumoissa.

Jos bloggaaja on tehnyt joitakin virheitä nimissä, niin ensimmäinen kuuntelukerta voi sekoittaa pään. Huomasin että Mäntysalon Riku oli tuonut nauhurinsa paikalle. Toivottavasti saan kuulla sarjan uudestaan.
Kantaesityksen jälkeen siirryttiin kepeämpään osioon. Non Troppo Benen joulutango La Cumparsitan joulumietteitä on mainion riemukas pikkujoulujen aikaan sopiva laulu.
Joulutango istuu kvartetille ja uppoaa yleisöön
Värssyt lauloivat joulurokkeja. Näistä lauluista yhtye on jo tullut tunnetuksi vuosien aikana.
Naiset katsovat ihaillen kun basso-Juhan vetää humba-humba-humba-sooloa.
Myös mentori ja säestäjä Tiina Syksy on päässyt lavalle ja kuvaan.
Konsertti päättyi tunnelmalliseen, kaikkien laulajien esittämään tuttuun joululauluun Arkihuolesi kaikki heitä, jonka jälkeen oli hyvä lähteä joko kotiin joulua valmistelemaan tai jatkamaan iltaa.
Naisilla ei ole kansiot, mutta personaalliset tavat asetella kätensä
Illan työn sankarit. Tero ja Juha olivat lavalla jokaisessa laulussa!
Ari on säveltänyt ja sovittanut Kulkusille myös ennen, mutta kyllä Ari nyt lopullisesti on päässyt säveltäjien joukkoon! Todistus tässä alla.
Säveltäjiä.
Koska bloggaaja on joskus puuttunut hieman negatiivisesti käsiohjelmiin, niin nyt tulee kiitosta. Käsiohjelma oli tyylikäs ja informatiivinen.