torstai 31. lokakuuta 2013
IkäKulkuset liikkeellä
Marja-Liisa Kangas lähestyi sähköpostilla ja lähetti alla olevan viestin. Mielelläni minä laitan tämän blogiin, kuvissa ja siis tapaamisissa on tuttuja vuosien varrelta. Osaa laulaa vieläkin SenioriKulkusissa ja osa Naantalissa.
Tuon ryhmän nimi on tietysti vapaasti valittavissa, mutta ei kaikkia oikein paljon vielä ikä paina...
Joka haluaa mukaan tapaamaan vanhoja kavereita tai muuten vaan syyskaudella mukaan tarkistamaan hyvässä seurassa jokivarren ravintoloiden lounastarjontaa, niin siis kuukauden vimeinen torstain kannattaa varata. Kuvissa olevilta tai Marja-Liisa Kankaalta saa selville kokoontumispaikan.
Joulukuun viimeinen torstai näyttää olevan Tapaninpäivä. Ehkä ryhmä siirtää kokoontumista päivällä eteenpäin, kai kinkut ja laatikot on silloin jo syöty. Ainakin niihin on ehtinyt muutaman kerran kyllästyä.
"Hei!
Oltiin taas "Meidän aikaiset Kulkuset" koolla, nyt Hus Lindmanissa. Joku siinä keksi, että laitapa kuvat ja juttua Kulkusten blogiin. Lupasin. Sitten huomasin, ettenpä kirjoitakaan, kun olen poistanut itseni osallistujen joukosta. Siispä laitan kuvat sulle ja saat tehdä mitä tykkäät, esim. kirjoittaa blogiin :-)
Me vanhat tykkäämme edelleen tavata silloin tällöin. Nyt treffaamme kuukauden viimeisenä torstaina yhteisen lounaan ja juttutuokion merkeissä. Tänä syksynä tsekkaamme jokirantaravintoloita Åbossa. Mukaville treffeillemme olemme halunneet vetävän nimen. Alkuun tuntui siltä, että olisimme Museokulkusia, mutta ei nyt sentään pölyttymään.... olemmehan aktiivista porukkaa, joku laulaakin vielä - ainakin jossakin! Joku ehdotti että olisimme IkiKulkusia, mutta ei sekään ole hyvä (kuka nyt lupautuisi olla iki-jotakin...) Tänään Lauri lausui parhaan nimi-idean: IkäKulkuset!
Olemme siis IkäKulkuset! Terveisiä IkäKulkusilta! Joulukonsertissa nähdään!"
Kuvat Marja-Liisa Kangas
t Marja-Liisa
maanantai 28. lokakuuta 2013
Lokakuun lohdulliset laulut
SenioriKulkuset järjesti perjantaina 25.10 wanhan ajan iltamat otsikolla Lokakuun lohdulliset laulut. Vanhan iltamaperinteen herättäminen henkiin onnistui erittäin hyvin. Sali oli täynnä ja väki viihtyi ja kyseli koska seuraavan kerran.
Paikkana oli Arvin grilli, lounasruokala lähellä satamaa, jonne vajaa 100 ihmistä mahtui. Ohjelma oli vanhan iltamakaavan mukaista, Siljan avauspuheen jälkeen Marja piti esitelmän iltamien järjestämisestä vuodelta 1945 olevan Pienviljelijäin Liiton opaskirjan mukaan. Historian siipien havinaa ja monta asiaa jotka mukavasti toivat tänään hymyä huuleen. Suomi on muuttunut, enää ei huviveron välttämiseksi tarvitse olla taiteellista ohjelmaa. Nimismiehen tehtävänä oli aikoinaan määrätä vero ja jos ohjelmassa luki vaikka Olavi Virta: Funiculí, funiculá ei mennyt veroa, koska ohjelma oli taiteellista. Jos taas ohjelmassa oli Olavi Virta: Katupoikien laulu, niin ei muuta kuin mars ostamaan postista verolippuja.
Marja pitää ansiokasta esitelmää iltamaperinteeestä |
Taiteellista ohjelmaa oli, sooloja esittivät Silja, Kirsti, Arja ja Terho. Yleensä iltamien ohjelmaan kuului runoja, nyt Arja lauloi sävellettyjä runoja. Tero lauloi dueton vaimonsa Iitin kanssa. Seppo V. oli koonnut oman opettavaisen lauluesityksensä tueksi oikein miesporukan ja Seppo H. esitti huumoria, luki pakinan ujon pojan tanssireissusta. Seppo osasi eläytyä, hän muisti hyvin kaksi nuoruutensa tanssimatkaa. Toisen 18- ja toisen 21-vuotiaana. Seppo pyysi myös nostamaan käsiä ja näyttämään kuka hänen laillaan oli käynyt Jorma Suomelan tanssikoulua. Ainakin bloggaaja nosti kätensä.
Silja laulaa ja Seppo V. säestää |
Arja lauloi säveltämiään Risto Rasan runoja. |
"Minä rakastan sua". Seppo, Teppo ja Matti. Ei kun Seppo, Tero ja Iiti. |
Kirsti ja Atele ja Herpertti. |
Terho lauloi ja Arja säesti. Iltamaväki kuunteli tarkasti. |
Seppo V. kiittää laulun jälkeen avustajiaan. |
Välillä syötiin maukasta savuporokiusausta ja salaatteja ja juotiin kahvia. Kotikaljaa, vettä ja mehua oli tarjolla ja muuten juomapuolta hoidettiin salasanalla OPM. Yhteislaulut nostattivat myös tunnelmaa, paljon oli laulavaista väkeä liikkeellä.
Unohdinko mainita, että totta kai kuoro myös esiintyi, sekakuorona, mieskuorona ja naiskuorona. Laulettiin iltamateemaan hienosti sopivia säveltäjänimiä kuten Helismaa, de Godzinsky ja Vainio. Ja Chydenius. Ja Koskinen (maailman kantaesitys) ja Stjärnstedt.
Naiskuoro lauloi de Godzinskyä. |
Sulle salaisuuden kertoa mä voisin... |
Lopuksi oli vanhan hyvän iltamatavan mukaisesti tietysti tunti tanssia. Levytettyä musiikkia alkaen Georg Otsin Saarenmaan valssilla ja päättyen Tapio Rautavaaran Häävalssiin.Koska järjestäjät ja iltamavieraat enimmäkseen kuuluivat ns. isoihin ikäluokkiin, niin musiikkina ei soinut uutta rokkia, vaan hieman vanhempaa, kaikille tuttua tanssimusiikkia.
Tähdennettäköön, että ohjelmamme oli taiteellisesti niin korkeatasoista että nimismies ei ollut määrännyt meille huviveroa!
Katariina ja Riitta edessä ja takana muita tuttuja nauttimassa illasta. |
Miksi alussa mainittiin iltamaperinteen henkiin herättäminen? Siksi, että Kulkuset järjesti 1960-luvulla hilpeitä illanviettoja kassan kartuttamiseksi. Eikun suunnittelemaan jatkoa, avaus on tehty!
Nieminen laulukuoroon
Tällainen
otsikko oli viikonloppuna Turun Sanomissa. Nieminen siirtyi
laulukuoroon. Kysymys oli kuitenkin siitä, että tennispelaaja Jarkko
Nieminen hävisi ottelunsa ja lensi siis ulos turnauksesta. En jaksa
käsittää miksi urheilukielessä, varsinkin lehdistössä, käytetään
sanontaa joutua laulukuoroon kun lentää ulos turnauksesta. Onko
urheilutoimittajien mielestä jotain häpeällistä siinä, että on
laulukuorossa?
Turun NMKY:n mieskuoro Naskaleissa laulaa muuten Allan Nieminen. Pitää kysyä häneltä miten hän siirtyi kuoroon!
Turun NMKY:n mieskuoro Naskaleissa laulaa muuten Allan Nieminen. Pitää kysyä häneltä miten hän siirtyi kuoroon!
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Non Troppo Bene
Olipa mukava lauantai 12.10.2013 Sibeliusmuseolla, kun Non Troppo Bene piti kahvikonsertin. Paikalle oli tullut melkein salin täydeltä kuulijoita ja tunnelma oli hyvä. Konserttia juonsi Seppo Haapakoski, joka pyrki välttämään kaikki mahdolliset juontajan karikot ja aloitti vasta vuodesta jostain vuodesta 1700-luvulla, eikä muinaisista kreikkalaisista.
Konsertti alkoi vakavalla musiikilla. Heti ensimmäisenä saimme kuulla Finlandian. Finlandian jälkeen tuli Kaunehin maa ja sitten päästiin, Sepon mielestä laulajien pääasialliseen aihepiiriin: naisten ylistykseen. Tämä aihe jollakin tavoin kulki punaisena lankana läpi koko konsertin.
Juonnot veivät jouheasti konserttia eteenpäin. Pääsimme pienelle lautalle kahvilaan, pula-ajan tunnelmiin ja kuinka soikaan Senioritango. Ensimmäisen puoliskon lopulla saimme maistin negrospirituaalia ja vanhaa musiikkia.
Väliajalla nautimme kaikki pullakahvit. Kahvit tarjoili Merja Simola ja pullat olivat Merjan takuuvarmaa laatua, makoisia.
Väliajan jälkeen siirryttiin viihteellisemmän ohjelmiston pariin. Ensin tuhti paketti Bellmania: Menuetti soi, Ukko on vanha ja Juomarin allakka. Sitten taas naisten ylistykseen My Evaline ja Pieni syntinen laulu. Naisten ylistykset pojat lauloivat aivan ihanasti.
Konsertin loppupuolella saimme kuulla Kirkan tunnetuksi tekemän Hetki lyö, Sajakorven Tankeros Love, pari juomalaulua: Olutviisu ja Juomaveikko ja lopuksi Mikset mua huomaa.
Kaiken edellä olevan olisi voinut lukea käsiohjelmastakin...
Konsertti oli mukava kokonaisuus ja vaihtelevuutta riitti. Ei tullut aika kuulijalle pitkäksi.Kiitosta tuli Nassu kirjassakin: Tuula Maarit aloitti: Non troppo Bene, tänään upea, hieno konsertti!!! Kiitos!!!<3<3<3<3 ja Manta jatkoi: jes tosi rentouttava ja hieno anti kuulijalle.
Non Troppo Bene vaalii mieskuoromusiikkia sekakuorossa hyvin. Perustettiinhan porukka 1992 juuri tuota varten. Kuninkaanniemen Jukka, joka kannusti poikia perustamaan mieskvartetin kuoroon oli paikalla kunniavieraana.
Kimmo otti kännykällä kuvan ja sai sen tärähtämäänkin. :-)
Tässä koko sakki Sepon lumoissa, kaukaa ja kuva on tietty kännykällä otetettu.
Matka jatkui konsertista karonkkaan Kultaiseen hirveen. Menna oli ystävällisesti ilmoittanut henkilökunnalle, että jos laulavat saavat Hirven omaa olutta pullon per laulaja. Ja laulettiinhan Hirvessä.
Kiitos, Non Troppo Bene. Kuten huomaatte kirjottaja kirjoittaa pääasiassa pöytäkirjoja... ;-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)