keskiviikko 24. joulukuuta 2008

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009

Joulurauha on julistettu Suomen Turusta ja aattoillan hämärtyessä ehdin TS:n artikkeliin: "Taideteoksen ääressä syntyy yhteisöllinen side", jossa aivotutkija Markku T. Hyyppä ylistää kulttuuriharrastusten terveysvaikutusta. "Kuoro parasta yhteisöllisyyttä", lausuu tutkija pohdittuaan pitkään kirjastolaitoksen merkitystä. Kiitos hänelle sanoistaan. Markku puhuu oikeaa asiaa. Tiedän miehen opiskeluajoilta.
Olipa hienoa, että valitsin kuorolaulun - vai valitsiko laulu minut? Helposti ei lopeteta, eihän?! Tammikuussa taas KUOROON!

torstai 18. joulukuuta 2008

Kööriakatemia

Odotettu konserttipäivä koitti. Illalla tihkutti vettä ja ulkona oleva laaja screeni auton kyljessä odotti katsojia. Bloggerilla oli onni päästä sisälle saliin. Sali oli tupaten täynnä kuorojen kannattajia ja laulujen aikaansaamat reaktiot räjähtivät kuuluville. Yritin seurata esityksiä "painopisteenä on musiikin ilo ja Rautavaaran henkinen perintö" kuten ohjeeksi oli annettu. Rautavaarahan kertoi lauluillaan tarinoita, eikä ollut ihan helppoa valita omaa suosikkiaan esitysten joukosta. Lopulta löysin oman kärkikolmikkoni ja yksi heistä, lauluyhtye CARMENINAE päätyi tuomariston suosikiksi. Upeasti tämä kuoro kertoikin Kulkuriveljeni Janin tarinan. Kulkusten Rakovalkealla-esityksessä oli aito tunnelma ja kuoron tekninen osaaminen oli vakuuttavaa. Teemu Tommolan sovitus sopii kuoron repertuaariin ja tullaan varmaan kuulemaan muissakin yhteyksissä. Sovitus ei ole helppo, mieltä ilahdutti erityisesti hienot altolle kirjoitetut jaksot, jotka Kulkusten altto selvitti todellisella alttosaundilla. Tämä on vain bloggerin mielipide, mutta vakuutan, etten ainakaan tarkoituksella vedä kotiin päin.
KILPAILU JATKUU. Radiokuuntelijat saavat sanoa mielipiteensä tammikuun 10. pv:n radioinnin jälkeen. Äänestysohjeita löytyy Turun Radion verkkosivuilta.
Kulkuset, ystävät, sukulaiset ja mummon kaimat ottamaan kantaa ja äänestämään!

PS. "On se niin väärin" : täytyy opponeerata Kööriakatemian kuorovalintoja: iso kuoro kuten Kulkuset ei oikein toimi samassa sarjassa lauluyhtyeiden kanssa.

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Joulun juhlintaa

Pyhän Katariinan kirkossa joulukuusen nauhassa Gloria in excelsis Deo. Penkkirivit täyttyvät. Kuoro asettuu riveihinsä. Ensimmäinen laulu Kello löi jo viisi kutsuu osuvasti joulukirkkoon. Kristallilamppujen ja kuusikynttilöiden valot hehkuvat kilpaa. Sydämeeni joulun teen.. Pikkumies isänsä polvella kurkistelee kuoron suuntaan: "En mää näe äitiä" ja tietää: "Nää on loululauluja". Tulee yleisön vuoro laulaa ja kyllä tämä yleisö laulaakin: kun joulu on...ja niin joulu joutui... Kulkuset laulavat joulua syntysijoilleen, sillä kuoro perustettiin Nummenmäellä 4.1.1918. Herkät laulut vievät ajatukset kymmenien vuosien taakse omaan lapsuuteen.
Joulukonsertin jälkeen kuuluu olla Kulkusten yhteinen joulujuhla. Karjala-talossa jouluateria maistuu koko päivän paaston jälkeen ja tämän vuoden joulupukin lahjalinja yllättää: tämä on ensimmäinen kierrätyslahjajoulu ja mahtavista nauruista päätellen ei viimeinen.

perjantai 12. joulukuuta 2008

Mikaelinkirkko

Ennen Seniorikulkusten joulukonserttia Mikaelinkirkossa pelkäsin, että akustiikka nimenomaan alttarilla laulettaessa on niin vaikea, että äänivoimamme tuskin riittää kantamaan kirkkosalin perälle asti. Nyt totean pelänneeni turhaan. Tasanteella laajan hevoskengän muodossa laulettuna balanssi syntyi helposti ja saatoimme toteuttaa nuottien mukaista nyansointia. Herkkä p-kin oli kuulunut peräpenkkiin saakka eikä f mennyt kertaakaan rikki. Harjoituksessa kokeilimme myös porrasaskelmilla laulua, mutta tuolloin ääni ihmeellisesti katosi niin sanoakseni maailman - vai pitäisikö kirkon yhteydessä sanoa - TAIVAAN tuuliin.
Saatoin jälkeen päin todeta olevani pääpiirtein tyytyväinen. Harmaaparta vihjaisi pikku rikkeistä. Tähän vastaan: aina sattuu ja tapahtuu!!!

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Joulukonserttien aika


Osa joulukonserteista on laulettu ja kuunneltu, osa on vielä tulossa. Eilen oli neljässä Turun kirkossa konsertti, päälle vielä Liedon ja Tarvasjoen kirkot ainakin. Siellähän iso kuoro lauloi ja laulaa lauantaina Pyhän Katariinan kirkossa.

Seniorikulkusten konsertti Mikaelinkirkossa onnistui paria pientä kauneusvirhettä lukuunottamatta hyvin. Ulla Resch, jonka vanhemmat kuorolaiset hyvin tuntevat, istui yleisössä ja oli sitä mieltä että Seniorikulkuset lauloivat paremmin kuin Kulkuset 30 vuotta sitten. Paljon mahdollista, yleisesti ottaen kuorolaulun taso on noussut Suomessa. Me seniorit olemme sitäpaitsi saaneet syksyn aikana neljä uutta laulajaa, jotka ovat laulaneet useita vuosia kuorossa. Muista kuoroista, mutta pianhan heistä tulee "vanhoja" kulkuslaisia. Lisää laulajia mahtuu mukaan.

Olenko minä jotenkin muuttunut, kun 60-70-vuotiaat ovat mielestäni nyt hirveän nuoria ja aktiivisia? Luokkatoverinikin ovat jostain syystä siinä iässä!

Blogin äiti Marja-Liisa oli äänettömänä paikalla ja löin kamerani hänen käteensä. Kiitettävällä tarmolla hän kierteli ja tämä kuva esimerkiksi on hienosta kulmasta ja mukava muisto. Kuvat ovat jonkun päivän päästä netissä kunhan tauti on hellittänyt.

Lauantaina on taas Kulkusten joulukonsertti ja joulujuhla. Mukavaa! Sunnuntaina käyn Tuomiokirkossa laulamassa kauneimmat joululaulut på svenska. Iso kuoro taistelee voitosta ensi tiistaina Rautavaara-kilpailussa ja seniorit käyvät päivällä laulamassa Sotaveteraaneille. Eiköhän sitten voida aloittaa jouluvalmistelut.

Hyvää Joulua kaikille (molemmille?) lukijoille toivoo harmaapartainen mies.

sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Kuorolaulajia

Olin äskettäin mieskuoron 60-vuotisjuhlakonsertissa. Puheissa luonnehdittiin kuoron toiminnassa pitkään mukana olleita miehiä. Heidät mainittiin suuri arvolautaus äänessä innokkaina kuoromiehinä. Onko vain mieskuoron laulaja kuoromies? Jos hän laulaa sekakuorossa, onko hän edelleen kuoromies? Keitä ovat naiskuorossa laulavat naiset, kuoronaisiako? Sekakuorossa laulavana naisena tunnen olevani innokas kuorolaulaja. Vai pitäisikö sanoa kuoroihminen, sillä kansan suussa ihmiset ovat naisia, varsinkin "kummalliset ihmiset". Yksinkertaisessa mielessäni kaikki ovat kuorolaulajia..... Mitä tämä KUOROMIES oikeastaan tarkoittaa?

torstai 4. joulukuuta 2008

Yhteistyö on voimaa

Wau! Jälleen kerran Kulkuset on osoittanut, että yhteistyötä tehdään. Niinpä blogikirjoittajia on tullut lisää. Kiitos, Harmaaparta! . Juhlavuoden yhtenä uutuutena blogilla tulee olemaan paikkansa kuoron historiassa. Blogiin toivotaan tulevan myös hyviä paloja vuodatus-nimikkeellä. Vrt. Kor Vantaa.

Hyvää itsenäisyyspäivää! Katsellaan Linnan juhlia, nautitaan puhpilliorkesterin mukaansa tempaavista tangoista ja ihaillaan tyylikästä juhlaväkeä. Kuorolaisten itsenäisyysjuhlan osa on esiintymiset paikallisissa itsenäisyysjuhlissa ja osallistumimen SULASOLin V-S piirin itsenäisyyspäivän konserttiin Turun Tuomiokirkossa. Senioreilla on muodostunut jo lähes perinteeksi käydä laulamassa Ukkokodin nyk. Wilenian ja Iso-Heikin juhlissa.

Joulumarkkinat


Kävin viime lauantaina Vanhan Suurtorin joulu-markki-noilla. Tuttu paikka, olimme monta kertaa siellä myymässä männä vuosina. Tällä kertaa olin kuuntelemassa Suomen tiernapoikamestaruuden voittanutta lukiolaisporukkaa Oulusta. Poikien palkintomatka suuntautui Turkuun. Pojat lauloivat siinä paikassa, jossa mekin kerran vuonna 2003. Kuoron iskuryhmä lauloi silloin vanhoissa vaatteissa ja mainosti joulukonserttia. Myimme jopa muutaman joululevyn. Kivoja muistoja siis.

Jokirannassa tapasin pari tyttöä ottamassa valokuvia illan hämärtyessä. Tytöt olivat menossa katsomaan Tuomiokirkon joulukuusen valojen sytyttämistä. Opastin heitä hieman ja kävi ilmi, että he olivat Tshekin tasavallasta, toinen jopa Prahasta. Kerroin, että olimme tasan kuusi vuotta sitten laulamassa Prahan joulumarkkinoilla ja kehuin niitä. Lisäsin, että parhaiten on jäänyt mieleen se, kun lauloimme kaikki yhdessä Vanhankaupungin torilla Jouluyö, juhlayö kukin kuoro omalla kielellään ja jotkut heiluttivat sytkäreitä kuin rokkikonsertissa. Sen jälkeen meidän ryhmämme otti vielä pienet glühweinit, eikä pieni tihkusade haitannut ollenkaan. Hieno kaupunki ja hieno matka.

Vertasimme tyttöjen kanssa vielä joulutapoja ja kävi ilmi, että heillä ei syödä kinkkua, vaan syödään karppia. Karppi tuodaan elävänä kotiin ja laitetaan kylpyammeeseen uimaan odottamaan ruoanlaittoa. Sitten se nuijitaan hengiltä ja paistetaan. Ilmeisesti karpin pitää olla tuore. Olisko tämä tapa jäännös niistä ajoista jolloin ei ollut jääkaappeja?

Tukekaamme siis joulukaupunkimme joulumarkkinoita. Käykää katsomassa, monenlaista tapahtuu. Kulkuset ovat pari vuotta laulaneet pienen joulukonsertin Vanhalla Raatihuoneella. Tämän vauhdikkaan syksyn ohjelmaan ei sellainen ole mahtunut. Ehkä taas ensi vuonna?

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Blogi on jaettu

Blogi on nyt jaettu niin, että ainakin yksi kirjoittaja (Sirkku) on isosta kuorosta. Kirjoittajia voi - ja saa - olla mielellään enemmänkin. Halukkaat voivat ilmoittaa minulle sähköpostinsa, niin lisään heidät tiimiin. Google-tilin luominen on kuitenkin välttämätöntä ennenkuin voi kirjoittaa tai kommentoida tätä blogia. Ajan kanssa pääsemme siihen, että pitkäaikainen kuorotapahtumien lehti Kilipukki elää uudessa muodossa.

Olkaa hiljaa ja laulakaa

Harjoituksissa oli taas kauhea pulina kun piti laulaa. Tänään luin TS:sta, että väitöskirjassa on todettu: melu ja hälinä nostavat verenpainetta (kauheaa... syön jo verenpainelääkettä), haittaavat keskittymistä (olen jo hajamielinen), lisäävät stressiä, synnyttävät aggressiivisuutta(olen jo kuumakalle). Mikäs nyt eteen. Hiljaisuuskin on tärkeää. Väitetään, että se alkaa olla ylellisyyttä. Kuorolaulu parantaa elämänlaatua, puhuminen päivän aiheista on terapiaa ja hiljaisuus on ylellisyyttä. Miten nämä sovitetaan yhteen. Pitäisikö luoda kolmiosainen kuoroharjoitus: yksi osa pulinaa, yksi osa hiljaisuutta ja yksi osa laulua? Vai sanotaanko vain kuten kuoronjohtaja taannoin: olkaa hiljaa ja laulakaa.

maanantai 1. joulukuuta 2008

Perhe ja kuoro

Ei ole itsestään selvää, että perhe ja kuoro synkkaavat hyvin yhteen. Olen kuullut perhekuoroista, joissa koko perhe tai peräti suku laulaa kuorosovituksia. Sepä olisi ihanne, kukin ymmärtäisi oikopäätä, että tottakai pitää harjoitella, käydä laululeireillä, laulaa kotona älyttömiä stemmoja, lähteä keikalle hankkimaan kuorolle varoja, osallistua kilpailumatkoille maan ääriin. Tämä ei voi mennä ilman ristiriitoja ..... Kulkusilta näyttää onnistuvan perheen ja kuoron yhteensovittaminen, mikä vahvistaa yhteisöä merkittävästi.
Joku puhuu kuoroperheestä. Biologinen perhe ja kuoroperhe.... Onnekkailla on molemmat: myös kuoroperheessä tunnetaan toisensa hyvin, viihdytään yhdessä ja seurataan toistensa elämänvaiheita jopa vanhuuteen asti. Kuorossa on kuitenkin aina ongelmansa. Kun kootaan yhteen erilaisia persoonallisuuksia, saattaa vakaviakin erimielisyyksiä tulla.
Kuorolaulaja hakee itselleen uuden kuorokodin muuttaessaan toiselle paikkakunnalle. Kuorotoveruus auttaa ratkaisevasti uudelle paikkakunnalle asettumista. Näin tapahtuu varsinkin eläkkeelle siirtymisvaiheessa, kun mamma ja pappa muuttaa oman jalkikasvunsa perässä. Voi mikä autuus on uuden kotipaikan seniorikuoro! Seniorikulkuset on tarjonnut jo yli 20 vuotta uuden kuorokodin monelle Turun lähistölle muuttavalle kuorolaulajalle.

Rytmitaju

On joutunut monesti miettimään onko rytmitaju hyvä huono. Ja kenellä, minullako?
Hesarissa kerrottiin "Ihmiset, joilla on hyvä luontainen rytmitaju, ovat keskimääräistä älykkäämpiä, väittää tuore ruotsalaistutkimus." Hesarin linkki Iso kuva Remusta, jonka näköiseksi en ainakaan halua tulla. Mieluummin huono rytmitaju.
Minkälaisella rytmitajulla kuorossa pärjää? Minun oma rytmikoneeni on sitä, että lyön oikean isovarpaan rytmisesti lattiaan ja seuraan johtajan viittauksen hidastuksia/nopeutuksia. On sillä tultu toimeen. Olisiko muita ratkaisuja? Isovarvas voi rytmikoneena olla äänekäs ainakin joillakin lattiamateriaaleilla...
"Perinteisesti rytmitajua on ymmärretty kyvyksi hahmottaa, muistaa ja toistaa monimutkaisia rytmikuvioita. Rytmitajua on testattu esimerkiksi koputtamalla tietty kuvio ja pyytämällä testattavaa toistamaan se", kerrotaan netissä. Muuan kuorolainen sanoi, ettei hän rytmitajusta paljon tiedä, tanssiessa hänellä on kaksi vasenta jalkaa..

Sävelkorva

Tässä absoluuttinen totuus. Seuraamalla sivun ohjeita voi helposti (?) testata omaako absoluuttisen korvan.

Kuorolaisia kiinnostaa sävelkorva-asia. Onko korvaa ja ääntä vain onko vain jompaakumpaa. Luulen, että minulla on ns. hyvä sävelkorva, koska olen enimmäkseen osannut pitää ääneni korkeuden sellaisella tasolla, että kuoronjohtaja on ollut siihen tyytyväinen. Absoluuttinen korva voi olla varsin ikävä elämänseuralainen, mutta kai sen kanssa oppii elämään. Minulla ei onneksi ole ilmennyt taipumuksia minkäänlaiseen absolutismiin.