perjantai 28. lokakuuta 2016
Juhlakaronkka
SenioriKulkusten 30-vuotisjuhliin kuului konsertin jälkeen karonkka Suomalaisella Pohjalla. Sinne siis nopeasti. Tulimme niin nopeasti, että saimme odottaa alakerrassa kunnes kaikki olivat paikalla, kuorolaiset ja avecit, ja sitten nousimme portaita. Puheenjohtajamme Marja Tuohimaa ja Jussi Toivonen ottivat vastaan ja kättelivät vieraat kuin presidenttipari Linnan juhlissa.
Sitten pöytiin ja nostettiin puheenjohtajan tervetuliaissanojen jälkeen malja juhlivalle kuorolle. Hymyjä joka puolella! Konsertti oli mennyt hyvin ja iltajuhla odotti hyvässä seurassa.
Ohjelmassa oli tietysti ruokailu, sitä oli jo nälkäisinä odotettu. Sitten virallista ohjelmaa. Arjalle annettiin taulu joka kuvasi hänen laulusarjaansa. Puu sai linnunpesän ja Arja sai taulun seinälleen. Hieno muisto.
Kunniamerkkien jako aloitettiin bloggaajan täydellisesti yllättäneellä SULASOLin hopeisella kunniamerkillä.
Muita merkkejä sai moni ansioutunut kuorolainen. Kuvakavalkaadissa näemme heitä. Merkkejä olivat jakamassa Sekakuoroliiton puheenjohtaja Sisko Nyrhilä ja Kulkusten ja SULASOLin Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Harri Lindblom sekä sihteeri Sirkku Viitanen-Vanamo.
Kuoron karonkassa ei voi unohtaa yhteislauluja, jotka tällaisessa porukassa raikuivat. Ja kuoroyhteisössä on osaajia, joten kuultiin hienoja esityksiä. Timo Uusikylä lauloi Marjatta Sigfridssonin säestyksellä lauluja operetista Mustalaisruhtinatar.
KulkusSiskot, KulkusVeikot ja Neliveto lauloivat. Kulkusissa ja SenioriKulkusissa vuosikymmeniä laulanut ja nyt lopettanut Kirsti Laine veti tunteella bravuurinsa, balladin Atele ja Herpertti.
Varsinainen ilopilleri oli huvitoimikunnan laulu, oli tehty uudet sanat lauluun Ei mitään multa puutu. Loistavasti ja hauskasti käytiin läpi kuoroharjoituksen ja kuorossa laulamisen juttuja. Vibraatot, refluksit ja monet muut olivat mukana. Tässä ote, värssy kertoo Arjasta:
Sitten pöytiin ja nostettiin puheenjohtajan tervetuliaissanojen jälkeen malja juhlivalle kuorolle. Hymyjä joka puolella! Konsertti oli mennyt hyvin ja iltajuhla odotti hyvässä seurassa.
Ohjelmassa oli tietysti ruokailu, sitä oli jo nälkäisinä odotettu. Sitten virallista ohjelmaa. Arjalle annettiin taulu joka kuvasi hänen laulusarjaansa. Puu sai linnunpesän ja Arja sai taulun seinälleen. Hieno muisto.
Taulua luovuttamassa Arjalle Matti Tamminen ja Marja Tuohimaa. |
Tässä mielenkiintoisia yksityiskohtia. |
Kunniamerkkien jako aloitettiin bloggaajan täydellisesti yllättäneellä SULASOLin hopeisella kunniamerkillä.
Tässä se merkki rivistön ylimpänä. |
Muita merkkejä sai moni ansioutunut kuorolainen. Kuvakavalkaadissa näemme heitä. Merkkejä olivat jakamassa Sekakuoroliiton puheenjohtaja Sisko Nyrhilä ja Kulkusten ja SULASOLin Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Harri Lindblom sekä sihteeri Sirkku Viitanen-Vanamo.
Merkkien jakajat. |
Arja saa merkkinsä. |
Terho, Sinikka ja Kirsti |
Marja-Liisa vuorossa. |
Merkilliset ja merkkien luovuttajat |
Kuoron karonkassa ei voi unohtaa yhteislauluja, jotka tällaisessa porukassa raikuivat. Ja kuoroyhteisössä on osaajia, joten kuultiin hienoja esityksiä. Timo Uusikylä lauloi Marjatta Sigfridssonin säestyksellä lauluja operetista Mustalaisruhtinatar.
KulkusSiskot, KulkusVeikot ja Neliveto lauloivat. Kulkusissa ja SenioriKulkusissa vuosikymmeniä laulanut ja nyt lopettanut Kirsti Laine veti tunteella bravuurinsa, balladin Atele ja Herpertti.
Varsinainen ilopilleri oli huvitoimikunnan laulu, oli tehty uudet sanat lauluun Ei mitään multa puutu. Loistavasti ja hauskasti käytiin läpi kuoroharjoituksen ja kuorossa laulamisen juttuja. Vibraatot, refluksit ja monet muut olivat mukana. Tässä ote, värssy kertoo Arjasta:
2. Repertuaarit laatii ja
laulut sovittaa,
laukkaavan runoratsun
sävelin valjastaa.
Jos lankean ja laulan, taas
väärän sävelen,
niin johdollansa jälleen,
pian ruotuun kävelen,
taas ruotuun kävelen.
Tässä alla monta pöytäkuntaa, monta tyytyväistä vierasta. Etsikää sieltä itsenne ja tutut!
Voidaan siis todeta että olo oli kuin Putte-possun nimipäivillä. Siellähän kaikilla oli niiin muukaavaa.... Onneksi sain olla mukana.
Voidaan siis todeta että olo oli kuin Putte-possun nimipäivillä. Siellähän kaikilla oli niiin muukaavaa.... Onneksi sain olla mukana.
SenioriKulkuset 30 vuotta
SenioriKulkuset on jo 30 vuotta vanha kuoro. Tätä sopii juhlia ja niin juhlapäivänä 1.10 pidimme sekä konsertin että iltajuhlan.
Juhlakonserttia oli harjoiteltu tiiviisti, oli markkinoitu ja myyty lippuja ja naiset olivat hankkineet uudet esiintymisasut. Miesten hankinnat olivat vain musta solmuke. Kuvissa näkyy tyylikkyyttä, asut saivat yleisöltä kiitosta.
Konsertti alkoi kello 16, mutta kuorolaiset kokoontuivat jo kello 12.45. Oli harjoiteltava kuvioita, oli tutustuttava akustiikkaan ja otettava myös valokuvia. Kun kuorossa on yli 40 laulajaa on tuleminen ja meneminen harjoiteltava tarkkaan, varsinkin nyt kun konserttiin tultiin laulaen kulkuelaulua Alta trinita beata.
Konsertin ensimmäisellä puoliskolla aloitimme vanhemmalla musiikilla, oli di Lassoa, Scandelloa, Mendelsohnia ja Piae Cantiones-sävelmä. Sitten Morning has broken hienona sovituksena ja kaksi KulkusVeikkojen serenadia.
Ensimmäinen puolisko huipentui koko konsertin parhaaseen osioon eli Arja Lylyn Risto Rasan runoihin säveltämään laulusarjaan. Riitta Vasenkari luki laulujen välissä lisää Rasan runoja, Hannele Changezi ja Timo Uusikylä lauloivat soolot ja Marjatta Sigfridsson säesti ensimmäisessä osassa. Sarja onnistui erinomaisen hyvin ja yleisön kommenteista päätellen se oli myös yleisön mieleen. Laulusarjalle voi povata pitkää ikää.
Väliajalla piti vetää henkeä ja juoda ja syödä jotain, päivä oli pitkä. Jotkut ehtivät aulan puolelle tungokseen tapaamaan tuttuja. Sellaisia oli todella paljon, lippuja oli myyty 396 kappaletta. Ovelle jäi kolme lippua! Hyvä kun ei tarvinnyt myydä "eioota". Ei siis ihan loppuunmyyty konsertti, mutta aivan upea saavutus.
Väliajalla bloggaaja söi ja joi backstagella. Pöydällä oli lastenkirja Poika joka unohti nimensä. Rupesin nauramaan, vastaus tuli konsertin toisella puoliskolla, kun KulkusSiskot lauloivat "Sun nimesi on maa".
Konsertin toinen puolisko oli kevyempää musiikkia. Monosta, Helismaata, Viherluotoa ja suuri hitti Kuin taivaisiin. KulkusSiskot esiintyivät, kvartetti NeliVeto lauloi muun muassa Pienen syntisen laulun ja lopuksi koko kuoro lauloi Muuttuvat laulut, Muistatko koskaan minua, Tule, tule ja Tuljakin eli Heikin häät. Aluksi viroksi ja sitten suomeksi. Se on ollut Kulkusten ohjelmistossa vuosikymmeniä. Kun vielä kukitusten jälkeen kuultiin ylimääräisenä italiaksi Va pensiero eli Verdin Heprelaisten orjien kuoro oli hieno kokonaisuus ohi.
Konsertin onnistumiseen vaikuttivat suuresti myös asiantuntevat ja hauskat juontajat Silja Vakkila ja Seppo Haapakoski.
Laskin ohjelmasta, että lauloimme suomen lisäksi viidellä muulla kielellä, latinaksi, saksaksi, englanniksi, viroksi ja italiaksi. Monipuolista siis.
Konsertin jälkeen saimme runsaasti kiitoksia yleisöltä. Mukavaa kuultavaa. Ja sitten nopeasti juhlakaronkkaan!
(Kuorokuvat Vesa-Matti Väärä)
Juhlakonserttia oli harjoiteltu tiiviisti, oli markkinoitu ja myyty lippuja ja naiset olivat hankkineet uudet esiintymisasut. Miesten hankinnat olivat vain musta solmuke. Kuvissa näkyy tyylikkyyttä, asut saivat yleisöltä kiitosta.
SenioriKulkuset koko komeudessaan. |
Konsertti alkoi kello 16, mutta kuorolaiset kokoontuivat jo kello 12.45. Oli harjoiteltava kuvioita, oli tutustuttava akustiikkaan ja otettava myös valokuvia. Kun kuorossa on yli 40 laulajaa on tuleminen ja meneminen harjoiteltava tarkkaan, varsinkin nyt kun konserttiin tultiin laulaen kulkuelaulua Alta trinita beata.
Konsertin ensimmäisellä puoliskolla aloitimme vanhemmalla musiikilla, oli di Lassoa, Scandelloa, Mendelsohnia ja Piae Cantiones-sävelmä. Sitten Morning has broken hienona sovituksena ja kaksi KulkusVeikkojen serenadia.
KulkusVeikot |
Väliajalla piti vetää henkeä ja juoda ja syödä jotain, päivä oli pitkä. Jotkut ehtivät aulan puolelle tungokseen tapaamaan tuttuja. Sellaisia oli todella paljon, lippuja oli myyty 396 kappaletta. Ovelle jäi kolme lippua! Hyvä kun ei tarvinnyt myydä "eioota". Ei siis ihan loppuunmyyty konsertti, mutta aivan upea saavutus.
Arja Lyly ja Riitta Vasenkari väliajalla. Tyytyväiset ilmeet. |
Lastenkirja backstagen pöydällä. |
Väliajalla bloggaaja söi ja joi backstagella. Pöydällä oli lastenkirja Poika joka unohti nimensä. Rupesin nauramaan, vastaus tuli konsertin toisella puoliskolla, kun KulkusSiskot lauloivat "Sun nimesi on maa".
KulkusSiskot. Marjatta Sigfridsson johtaa ja Arja Lyly säestää. |
Kvartetti NeliVeto |
Konsertin onnistumiseen vaikuttivat suuresti myös asiantuntevat ja hauskat juontajat Silja Vakkila ja Seppo Haapakoski.
Laskin ohjelmasta, että lauloimme suomen lisäksi viidellä muulla kielellä, latinaksi, saksaksi, englanniksi, viroksi ja italiaksi. Monipuolista siis.
Konsertin jälkeen saimme runsaasti kiitoksia yleisöltä. Mukavaa kuultavaa. Ja sitten nopeasti juhlakaronkkaan!
(Kuorokuvat Vesa-Matti Väärä)
maanantai 17. lokakuuta 2016
Kulkuset Nordklang16-festivaalin tekijöinä ja kokijoina
Tässä Katariina Kärki-Suden kirjoitus. Kiitos Kata!
Aivan mieletön rutistus!
Olimme
Nordklang16-festivaalilla näkyvässä ja suuressa roolissa. Jo ennen festivaalia Kulkuset osallistui
festivaalin markkinointitempaukseen Kaupunkikarnevaaleilla ja sieltä
nauhoitetulla videolla vähän myöhemmin Laula turkulaiset pyörryksiin
-tempaukseen Kaupunkilehti Turkulaisen nettilehdessä. Lisäksi Kulkusten Lauluyhtye Vivere teki jo
ennen festivaalia Nordklang-markkinointikeikkaa esiintymällä mm.
Swan-festivaalien aikana 30.7. neljässä eri paikassa jokirannassa.
Laulajia vauhdissa Hansassa Kaupunkikarnevaaleilla. |
Laulut on laulettu Kaupunkikarnevaaleilla toukokuussa. |
Festivaalin aikana Kulkuset
esiintyi niin avajaisissa kuin päätösgaalassakin, sekä teki kolme pienempää Kutsu
kuoro kylään -keikkaa. Kutsu kuoro kylään keikat olivat Mäntyrinteen
vanhainkodissa yksi keikka ja Samppalinnan kesäteatterissa kaksi keikkaa.
Nordklang16-festivaalin
järjestelytoimikuntaan kuului seitsemän Kulkusta. Nordklang16-toimikunnan
johdossa oli Harri Lindblom, joka on paitsi festivaalin järjestäjätaho
Sulasolin Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja, niin myös Kulkusten
puheenjohtaja.
Toimikunnassa neuvonantajana ja tilaajan roolissa oli Håkan
Wikström, joka on Nordklang-oikeudet omistavan Nordisk Korforumin
puheenjohtaja. Kulkusten sihteeri Sirkku Viitanen-Vanamo on myös Sulasolin
Varsinais-Suomen piirin sihteeri, ja toimi siten Nordklang16-toimikunnankin
sihteerinä. Myös Kulkusten laulajat Mari Schildt, Kaj Wallenius, Viivi Lindblom
ja Katariina Kärki-Susi olivat mukana Nordklang 16-toimikunnan työssä ja
erilaisissa festivaalijärjestelyissä. Lisäksi erittäin tärkeä rooli oli jo
jonkin verran ennen festivaalia työnsä Nordklangin eteen aloittaneilla
vapaaehtoisvastaava Heli Ylikleemolalla ja kahvilavastaava Elisa Tuomisella.
Nordklang16-festivaalilla Kulkusia osallistui myös työpajojen työskentelyyn.
Suurimmassa osassa työpajoista oli joku Kulkunenkin laulamassa ja oppimassa
uutta huippukouluttajilta. Vapaaehtoisia osallistui festivaalin eri
työtehtäviin piirin eri yhdistyksistä kaiken kaikkiaan vähän yli kuusikymmentä,
laulajina tätäkin enemmän. Kaiken laulamisen ja työpajatyöskentelyn lisäksi Kulkusia
vapaaehtoisista oli yli puolet, sillä ainakin 35 Kulkusta osallistui festivaalin
aikana eri vapaaehtoistehtäviin. Kulkusia oli niin työpajaoppaina,
kahvila-apulaisina, lipunmyyjinä, ovivahteina, iltalauluisäntinä ja emäntinä
kuin kuorojen oppainakin.
Vapaaehtoistoimijoiden työtä kehuttiin jo festivaalin aikana ja
Kulkusten vapaaehtoisten saavutuksista voisi kirjoittaa romaanin, sillä niin
upeasti kaikki hoitivat työnsä. Tässä mainittakoon vain muutama näistä
”huipputekijöistä”, joista ensimmäisenä kuoronjohtaja Heidi Gräsbeck, joka pystyi
kuoronjohtajatyöpajaan osallistumisen lisäksi johtamaan kaikki Kulkusten
esiintymiset ja kokoamaan festivaalin päätösgaalaan juomalaulukirjan laulut,
sekä toimimaan vielä Renessanssijuhlien Katariinan roolissa ja gaalassa
toastmasterina.
Lisäksi on mainittava ja
kehuttava oma-aloitteisuudesta ainakin Tiina Syksyä, Päivi Kuntzea ja Kimmo
Stjärnstedtiä. Kaikilla oli jonkinlainen pelastava rooli. Tiina helpotti oman
työpajansa työskentelyä harjoituttamalla stemmoja. Päivi taas vastasi iltalauluissa
tulleeseen toiveeseen ja veti ihan ex tempore Nordklang-lauluja illanviettäjien
iloksi. Kimmo taas huolehti iltalaulujen isännöimisestä ja osallistujien
viihdyttämisestä ansiokkaasti kolmena iltana. Vaikka ihan kaikilla
vapaaehtoisilla oli tärkeä roolinsa, on vielä mainittava erikseen Ari Törmä,
joka oli paitsi tehnyt upean sovituksen Kissanainen-kappaleesta
Nordklang16-laulukirjaan, niin hoiti myös hienosti oman työpajansa suhteellisen
vaativan työpajaoppaan roolin.
Kulkusten suuresta panoksesta ja roolista Nordklang16-festivaalin
eteen kertoo myös se, että festivaalin kevään aikana markkinointiin käytetty
kuvamateriaali oli paljolti Kulkusten 2015 joulukonsertissa otettua. Kulkuset
siis todellakin näkyivät ja kuuluivat Nordklangissa. Tämä oli aivan mieletöntä yhteen hiileen puhaltamista ja heittäytymistä
eli sitä kuuluisaa ”Kulkushenkeä”!
Oli aivan mahtavaa osallistua
Nordklangiin ja palvella osallistujia. Kiitos siitä!
tiistai 4. lokakuuta 2016
"Juniorikuoro" yllätti
SenioriKulkusten kuoroharjoitus oli taas tänään kuten yleensä tiistaisin. Nyt meni puoli tuntia viime lauantain onnistuneen 30-vuotisjuhlakonsertin ja sitä seuranneen juhlan ruotimiseen. Joka puolelta on tullut kiitoksia, konsertti oli omastakin mielestämme onnistunut, suorastaan upea.
Konsertin huippu oli Arja Lylyn Risto Rasan runoihin tekemä laulusarja, jota Riitta Vasenkarin lukemat Rasan runot täydensi. Upea kokonaisuus. Monta muuta laulua on myös kehuttu, kuulemma on tullut yleisössä oikein kyyneleitä silmiin.
Ylimääräisenä laulettua Va pensieroa, Verdin Nabuccon Hepralalaisten orjien kuoroa, on pidetty hienona päätöksenä. Tänään alttomme Tarja Tuula toi siihen oman näkökulman. Oli sopivaa että laulettiin italialainen laulu lopuksi, kun kirjailija Donna Leon oli yleisössä. Hän on tosin amerikkalainen, mutta asuu Venetsiassa ja hänen dekkarinsa sijoittuvat Venetsiaan. Hauska yksityiskohta on, että ne on käännetty monille kielille, mutta Leon on kieltänyt niiden kääntämisen italiaksi.
Nyt eksyttiin hieman asiasta. Siis takaisin harjoituksiin. Laulettiin joululauluja ja saatiin tuhti paketti uusia nuotteja, Pentti Viherluodon lauluja, jotka Arja on kesän aikana sovittanut kuorolle. Nyt maisteltiin jo kahta laulua. Pentti Viherluoto-konsertti on Sigyn-salissa 12.3.2017. Kuulemma varauksia on jo tullut onnistuneen juhlakonserttimme myötä.
Pienen tauon jälkeen Harri Lindblom ilmaantui ovesta harjoitussaliin ja oli melkein kuin Knihti Tiernapojissa. "Saammeko tulla laulamaan?". Hänen perässään marssi Kulkusten joukko saliin, viiimeisenä kuoron johtaja Heidi Gräsbeck. Kuoro tuli laulullaan onnittelemaan 30 vuotta täyttäneitä SenioriKulkusia.
Ensin kuoron oman Ari Törmän sovittama Aki Sirkesalon Kissanainen ja sitten Rajaton-yhtyeen hitti Kaipaava. Valtaisten suosionosoitusten jälkeen kuoro heltyi vielä esittämään ylimääräisen. Seniorien kolme vuosikymmentä sai kolme laulua, yhden joka vuosikymmenelle.
Ylimääräisestä kerrottiin hauska tarina. Se oli norjalainen Telemarksprung (toivottavasti bloggaajanne kirjoittaa oikein nimen). Laulu kuului Riian kesän 2015 Nordic Baltic kuorofestivaalin ohjelmaan. Kulkuset päätti panostaa ja opetella hyvin tämän erittäin hankalan laulun. Riiassa huomattiin, että muut kuorot eivät osanneet laulua, ei edes norjalainen kuoro!
Tuhannet kiitokset "juniorikuorolle"! Arvostimme elettänne ja laulujanne suuresti. Kun kaikki vielä tapahtui aivan yllättäen, tästä vierailusta ei ollut kuulunut hiiskahdustakaan etukäteen, niin nautimme kaksin verroin.
Ja syksy jatkuu taas arkisen työn merkeissä, niin Kulkusilla kuin SenioriKulkusillakin.
Konsertin huippu oli Arja Lylyn Risto Rasan runoihin tekemä laulusarja, jota Riitta Vasenkarin lukemat Rasan runot täydensi. Upea kokonaisuus. Monta muuta laulua on myös kehuttu, kuulemma on tullut yleisössä oikein kyyneleitä silmiin.
Ylimääräisenä laulettua Va pensieroa, Verdin Nabuccon Hepralalaisten orjien kuoroa, on pidetty hienona päätöksenä. Tänään alttomme Tarja Tuula toi siihen oman näkökulman. Oli sopivaa että laulettiin italialainen laulu lopuksi, kun kirjailija Donna Leon oli yleisössä. Hän on tosin amerikkalainen, mutta asuu Venetsiassa ja hänen dekkarinsa sijoittuvat Venetsiaan. Hauska yksityiskohta on, että ne on käännetty monille kielille, mutta Leon on kieltänyt niiden kääntämisen italiaksi.
Nyt eksyttiin hieman asiasta. Siis takaisin harjoituksiin. Laulettiin joululauluja ja saatiin tuhti paketti uusia nuotteja, Pentti Viherluodon lauluja, jotka Arja on kesän aikana sovittanut kuorolle. Nyt maisteltiin jo kahta laulua. Pentti Viherluoto-konsertti on Sigyn-salissa 12.3.2017. Kuulemma varauksia on jo tullut onnistuneen juhlakonserttimme myötä.
Pienen tauon jälkeen Harri Lindblom ilmaantui ovesta harjoitussaliin ja oli melkein kuin Knihti Tiernapojissa. "Saammeko tulla laulamaan?". Hänen perässään marssi Kulkusten joukko saliin, viiimeisenä kuoron johtaja Heidi Gräsbeck. Kuoro tuli laulullaan onnittelemaan 30 vuotta täyttäneitä SenioriKulkusia.
Ensin kuoron oman Ari Törmän sovittama Aki Sirkesalon Kissanainen ja sitten Rajaton-yhtyeen hitti Kaipaava. Valtaisten suosionosoitusten jälkeen kuoro heltyi vielä esittämään ylimääräisen. Seniorien kolme vuosikymmentä sai kolme laulua, yhden joka vuosikymmenelle.
Ylimääräisestä kerrottiin hauska tarina. Se oli norjalainen Telemarksprung (toivottavasti bloggaajanne kirjoittaa oikein nimen). Laulu kuului Riian kesän 2015 Nordic Baltic kuorofestivaalin ohjelmaan. Kulkuset päätti panostaa ja opetella hyvin tämän erittäin hankalan laulun. Riiassa huomattiin, että muut kuorot eivät osanneet laulua, ei edes norjalainen kuoro!
Tuhannet kiitokset "juniorikuorolle"! Arvostimme elettänne ja laulujanne suuresti. Kun kaikki vielä tapahtui aivan yllättäen, tästä vierailusta ei ollut kuulunut hiiskahdustakaan etukäteen, niin nautimme kaksin verroin.
Ja syksy jatkuu taas arkisen työn merkeissä, niin Kulkusilla kuin SenioriKulkusillakin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)