Joulua juhlimaan

Seniorikulkusten kuoro asettui edustavana rivistönä Mikaelinkirkon alttarille esittämään jouluohjelmistoa Nordea Meidän Kerhon järjestämässä konsertissa. Nuorempia Kulkusia oli saatu vahvistamaan miesääniä, samoin kuin solisti Elisa ja säestäjä Tiina. Rivilaulajan kuulokulmasta konsertti onnistui hyvin. Yleisön taholta tuli kiitoksia kuoron kauniista soinnista ja herkistä tulkinnoista.

Seniorit viettivät joulujuhlaa Enkeliravintolassa, jonka visuaaliset hienoudet vahvistivat laulukauden päättymisen ja joululoman alkamisen tunnelmaa. Illan kuluessa muisteltiin vuoden tapahtumia ja osoitettiin erityistä kiitosta kuoron puuhaihmisille. Ravintolan keittiön valmistamat ruoat maistuivat ja saattelivat kuorolaiset joululomalle.

Jouluyö, juhlayö

Jouluyö, juhlayö soi joka puolella maailmaa, mutta eri tavalla kuin alkuperäisversiossa. Tästä on tämän päivän Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen juttu. "Seimikätkyessään", siis "Schlafe in himmlicher Ruh" on erilainen kuin sen pitäisi olla. A-duurissa se alkaa nykyään h-sävelestä, pitäisi olla niin, että se alkaa giss-sävelellä. Matalammalta, pehmeämmin.

Kopioikaa tästä alta Youtube-osoite ja kuunnelkaa itävaltalaisen poikakuoron esitystä. Kuoro laulaa alkuperäisversion, die Originalfassung.

http://www.youtube.com/watch?v=V6gnRvumDiA

Melodiaa on muutettu muissakin kohdissa. Kuunnelkaa!

Joulua ja historiaa

Joulu on taas ovella. Ei siis ovela kuten joku koiranleuka joskus lauleskelee. Joulukonsertit on pidetty. Hienoja konsertteja. Kuuntelin ison kuoron konsertin Pyhän Katariinan kirkossa ja lauloin itse Seniorikulkusten kanssa Mikaelin-kirkossa.

Joulujuhlassa oli mukava tunnelma ja hyvää ruokaa ja juomaa. Kööriakatemian Lailan Laulujen voitto nostettiin myös esille ja ansiomerkkejä jaettiin. Tässä puheenjohtaja Sirkku nostaa maljan voitolle. Ei ihme että monet viihtyivät puoli viiteen!

Moni on kysynyt mistä kuoron nimi tulee. Tuttua joululaulua on epäilty esikuvaksi. Näin asia ei ole, vaan nimi otettiin Kulkuset-joululehdestä. Kuoro perustettiin 4.1.1918 ja nimi päätettiin aika pian sen jälkeen, joten joululehdet olivat vielä ajankohtaisia. Tästä kuvasta huomaa että tästä lehdestä nimi otettiin. Verratkaa fontin K-kirjainta merkkimme suureen K-kirjaimeen!


Ja lopuksi kaikille oikein hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta. Ajatella että milleniumista on jo kymmenen vuotta!

Joulukiireitä

Marras-joulukuun kalenteri on taas täynnä menemisiä ja tapahtumia niin ettei ehdi blogiinkaan kirjoitella. Näin siis seniorilla, mitä sitten nuoremmilla kuorolaisilla.
Senioreilla on joulukonsertti Turussa yhteistyössä Nordean kanssa, Kulkusilla on kolme joulukonserttia peräkkäisinä päivinä Turussa, Ruskolla ja Kaarinassa sekä joulujuhla Karjalatalossa päälle.
Kiirettä pitää!

Lailan Laulut

Huomenna tiistaina 24.11. Turun Konserttitalolla Lailan Laulut klo 19.30. Yleisölle vapaa pääsy.

Laulun ja soiton iloa Vikingillä

SULASOLin Varsinais-Suomen piiri järjesti laulun ja soiton koulutusta laivaristeilyn puitteissa lauantaina 10.10. Laulajat, yhteensä 98, tulivat yhdeksästä kuorosta Turusta, Raisiosta, Loimaaltaa, Salosta, Uudestakaupungista ja Naantalista. Kulkusten isosta kuorosta oli mukana 12 ja seniorikuorosta 8 (n. 30%!) laulajaa.
Kouluttaja Maarit: laulu on liikettä. Niinpä ääntä vietiin uimaliikkeita tehden eteenpäin.
Lauluun tehtiin liikettä myös lantiolla: kahdeksikkoa syntyi tai sitten ei. Ei ihan helppoa ehkä-jo-hiukan-jäykistymään-ehtineelle lantiolle. Liikkuvuuden ajatus jäi kuitenkin itämään. Mutta myös haikea hetki, takamus nuorena sentään heilahti (slalom-mäessä) niin ihanasti.
Säveltapailua - sävelhapuilua - kuten kouluttaja Reijo hauskasti ilmaisi, yritettiin tosissaan. Pari pientä ja suurta sekuntia jäi mieleen, mutta suuri septimi jäi saavuttamattomiin. Maaritin äänizumba keskittyi tekstin tuottamiseen.
Uudet- nuotit-käteen-aamulla pohjalta kuultiin sekakuoroilta Sä muistatko metsätien, jossa liikuntapuoli oli annettu tanssijoiden tehtäväksi. Naiskuoro herkisteli Kun katson sinuun -laululla ja soittokunta Beatles- Yesterday:llä.

Tällainen eri kuoromuodot kokoava yhdessä tekemisen meininki luo yhteishenkeä ja antaa mahdollisuuden tutustua alueella toimiviin kollegoihin. Iloisia ilmeitä, paljon naurua ja lauluniloa saatiin kokea runsain mitoin. Kun ihminen saa jotain hyvää, pyytää se heti lisää: kunpa joskus tehtäisiin yhteisvoimin jokin iso juttu, esim. laaja sekakuoroteos. Taitoa ja osaamista löytyy.

Nämä kukat tuovat lämpimät kiitokseni piirin puuhaihmisille: tapahtuma oli hyvin suunniteltu ja toteutettu. Lisää tällaista!

Nuoruustangon sanoittaja, kirjailija Anu Kaipainen kuollut

Kirjailija Anu Kaipainen kuoli eilen. Vaikka hän on julkaissut parikymmentä romaania lienee näin laulajien keskuudessa hänen runonsa Nuoruustango, jonka hän kirjoitti 15-vuotiaana ja jonka Kaj Chydenius on säveltänyt, kaikkein tutuin. Seniorikulkuset on pari vuotta laulanut menestyksekkäästi ja mieluisasti tätä iki-ihanaa tangoa. Eilen kunnioitimme Kaipaisen muistoa aloittamalla kuoroharjoitus tällä tangolla.

Blogitekstejä sähköpostista

Nyt vasta huomasin, että blogitekstejä voi lähettää sähköpostilla. Tämä teksti on lähetetty sähköpostina. Kätevää!

Kirjoittaja, avaa hallintapaneeli, valitse asetukset, valitse sähköpostijulkaisut. Sinulle tarjotaan osoitetta, jonka täydentämällä ( salasanalla) voit lähettää tekstejä blogiin julkaistavaksi heti tai tallennettavaksi luonnoksena.

Kuoroleirillä

Kulkusten nk. iso kuoro tai suurkuoro, miten vaan, kokoontui viikonloppuna eli 26.-27.9.2009 kuoroleirille. Kuoroleiri on ehdottomasti ainakin minulle yksi kuoroelämän parhaista tapahtumista. Kerrankin kun saa laulaa tuntikausia, syödä hyvin ja vaihtaa kuulumisia kuorokavereiden kanssa ilman aikataulupaineita.

Leiri alkoi lauantai-aamuna aamupalalla klo 8.30. Äänenavaus alkoi klo 9.30 Maarit Lindblomin johdolla. Maarit on rock! Hänen äänenavauksensa ovat varmaan maailman parhaita.
Sitten tuli paikalle kuoronjohtajamme Satu Luukkonen. Jännitimme vähän, että tuleeko hän, koska hän oli ollut juuri edellisen viikon sairaana. Mutta tulihan hän! Lääkettä hän oli tosin ottanut aikamoisen tujauksen ennen tuloaan, jotta päivän jaksaisi. Ja jaksoihan hän. Oikein hyvinkin. Satu on innostunut ja innostava. Koska hän on vielä kaunis katsellakin, niin harjoittelu hänen johdollaan tuntuu menevän aina todella nopeasti.
Lauantaina lauloimme pitkiä pätkiä ja välillä söimme. Muutama lyhyt ylimääräinen tauko oli pakko pitää myös, koska harjoitustilan ilmanvaihto ei ollut tarpeeksi tehokas. Happi tuntui loppuvan, ja niinpä kävimme välillä Satun kehoituksesta juoksemassa talon ympäri. Tai ainakin osa juoksi. Osalle riitti vain ulosmeno. Ja oli ulos kiva mennäkin, koska ilma oli ajankohtaan nähden todella lämmin.

Lauantain virallinen lauluosuus päättyi klo 17.00, minkä jälkeen söimme taas. Sitten osa lähti kotiin, ja lopuilla oli vapaata oleskeluaikaa ennen saunomista. Tämän ajan jokainen käytti haluamallaan tavalla. Joku lähti lenkille, joku meni torkuille ja joku käymään laulukeikallakin.
Saunomisten jälkeen klo 21.00 alkoi iltaohjelma. Ohjelmassa oli olutmaistelua ja -tietoutta Mennan johdolla. Saatiinkin tietää kaikenlaista oluesta ja oluenvalmistuksesta, kieltolaista ja raittiusliikeistä, sekä tietysti eri oluttyypeistä ja oluiden oikeaoppisesta maistelusta.
Loppuilta laulettiin Karaokea Arton toimiessa todella supliikkina karaokejuontajana.
Kaikki lauloivat ja tanssivat. Laulettiinpa jossain vaiheessa yhdessä jopa tuleva Kööriaketemian kilpailukappaleemmekin. Meille lankesi arvonnassa kappale Pojat, jossa on onneksi aika helpot sanat ja tarttuva melodia.

Sunnuntaina oli porukkaa paikalla varsinkin naisäänissä vähemmän kuin lauantaina. Aika usein näin on. Kaikki leirillä yöpyneet ja pikkutunneille asti laulaneet olivat kyllä paikalla tasan klo 9.30 kun laulut alkoivat. Tai näin ainakin muistelen...
Varalaulunjohtajamme Tiina Syksy piti äänenavauksen. Sitten kuuntelimme CD:ltä Lorca-sarjan Cantabile -kuoron esittämänä. Oli mielenkiintoista tehdä vertailuja omaan suoritukseen Tampereen Sävelessä.
Sitten "opiskelimme" kuoroliikkeitä katsomalla videolta amerikkalaisen kuorokilpailun voittaneen mieskuoron esityksen. Upeaa musiikkiin sopivaa liikehdintää. Isossa joukossa näemmä pienillä jutuilla saa aikaan paljon. Siitä voitaisiin ottaa oppia.
Satun johdolla sitten laulettiin taas, ja välillä pidettiin ruokatauko, kahvitauko ja happihyppely. Leiri päättyi klo 15.00 pullakahveihin. Sitten vielä siivottiin.

Kotona olin neljän jälkeen väsyneenä, mutta onnellisena. Onnistunut leiri jälleen. Tuli kahlattua uusi ohjelmisto läpi ja opittuakin niistä paljon. Tuli myös juhlittua hyvässä seurassa.
Koskas se seuraava leiri taas onkaan....

Kulkuset Kööriakatemiaan

Kulkuset saa laulettavakseen Laila Kinnusen esittämän kappaleen Pojat.

Parhaan kuoron etsintää

MTV2:n ohjelma Suomen Paras Kuoro 2009 on lähtenyt kiinnostavasti käyntiin. Ensivaikutelmia on saatu kahden ohjelman perusteella. Osaavia kuoroja, rohkeaa näyttämöllä oloa, kekseliästäkoregrafiaa, pukeutumista jne.. Liika näyttävyys vie kuitenkin huomion ulkoisiin tekijöihin jolloin musiikki jää sivuosaan. Esitettäväksi valittu musiikki ei perinteellisen kuorolaulun ystävää innosta eikä kuorolaulu kaiuttomassa tilassa ole eduksi, päinvastoin. Siis se kuuluisia akustiikka puuttui.
Jotakin hyvää sentään täytyy löytää.... Joo se on hienoa, että ovat saaneet nuorukaisia liikkeelle. Kun saadaan miehet laulamaan, on suunta oikea. Mieskuorot ovat varmaan tästä innoissaan, "Kas pojastahan kehkeytyy kuoromies".

Täydellisyyteen pyrkivät johtajat ja huipputaitavat kuorot sekä äänilevyteollisuus ovat saaneet aikaan sekä hyvää että huonoa. Onko ihan siivotonta sanoa: ei tarvitse osata laulaa, riittää että laulattaa? Vanha kansa lauloi askareissaan, perunoiden kuoriminen sujui iloisella mielella. Kunpa pääsisin minäkin, tämän ajan ihminen siihen, että lauleskelin itsekseni askareitani säestäen.

Paras Kuoro-kisaa seuraan jatkossakin, onhan toki mielenkiintoista nähdä lopputulos. Tähän asti parasta kuorolaulua olen kuullut Philomelalta, mutta lisää on tulossa.

Seniorien syksy

Senioreilla alkaa olla koossa ohjelmisto ensi maaliskuussa järjestettävään tapahtumaan "60 vuotta kuoronjohtoa", jolloin Päiviö Kangas tulee johtaneeksi kuoroja yhtäjaksoisesti 60 v ajan. Ohjelmisto rakentuu pääosin Kankaan omille sävellyksille, sovituksille ja sanoituksille. Tapahtumassa ovat mukana ainakin Seniorikulkuset, Kulkuset, pari kvartettia ja seniorien naisista koottu naiskuoro. Solisteja ja säestäjiä tullaan tarvitsemaan sekä rahaa heidän palkkaamiseensa. Seniorien johtaja Päiviö elää hektistä aikaa valmistellessaan nuotteja laulajille. Kuoro odottelee iloisesti "mitä tuleman pitää" ja on valmis uusiin haasteisiin.

Toinen iso työ syyskaudella on valmistella kuntoon Nordea Meidän Kerhon tilaama joulukonsertti 14.12.2009 Mikaelinkirkkoon. Ohjelmisto siihen on pääosin vanhaa tuttua, mutta joku uusikin sopii mukaan.

Uusia laulajia on tullut. Paluumuuttaja Iriselina ottaa uuden paikan I sopraanossa, takavuosien kulkunen Veikko palaa pitkältä tauolta bassoon. Tenoriin on luvannut tulla Kaj, mieskuoromies. Alttoon on luvassa entinen Kulkunen, Tarja, mikä olisi erinomaisen hienoa. Alttorivistä lie Riika usein poissa ykköskuoronsa vuoksi, jonka harjoitus sattuu samaan päivään.
Senioreilla on tulossa aivan tarpeeksi vilkas syksy, enempään ei ikääntyvä ihminen joutaisikaan! No joulujuhlaan kai sentään ehditään!

Laulamaan!

Laulukausi on alkamassa. Iso kuoro on jo aloittanut harjoitukset ja pitää konsertin 26.8.09 klo 18 Liedon Vanhalinnan Kartanoravintolan vintillä. Tilaisuuden järjestää Vanhalinnan museon ystävät ry 50-vuotisjuhlansa merkeissä.
Seniorit aloittavat syyskauden "vasta" 8.9.09 . Kokemus on opettanut, että seniorikuoron harjoituksia ei saada tehokkaasti käyntiin aikaisemmin, sillä kun ei tarvitse mennä töihin, jatketaan kesää mieluusti mökkeilemällä.

Syyskuussa alkaa uuden ohjelmiston harjoittelu. Tähtäimessä on "60 v kuoronjohtajana" tapahtuma ensi vuonna, kun seniorikuoron johtaja Päiviö Kangas on johtanut kuoroja yhtäjaksoisesti 60 vuotta.
Seniorikuorolla on ohjelmassa myös joulukonsertti viime vuoden tapaan Nordean Meidän Kerhon järjestämänä.

Työntäyteinen syksy on siis tulossa.

Kesäretki

Seniorikulkuset suuntasivat kesäretken tällä kertaa Tuorlaan.
Observatorion planetaarionäytös oli vaikuttava, mustat aukot kunnioitusta ja pelkoa herättäviä. Neliulotteinen avaruus jotenkin tuli tajuttavaksi, mutta musta aine ja musta energia - mitähän nekin ovat...

Arkitodellisuus palasi turvallisesti Tuorlan Majatalossa nautitulla lounaalla ja luomutuotteiden ostoksilla. Läsnä olivat kaikki stemmat ja lauluksi valikoitui Kesäpäivä Kangasalla. Päiviö perusteli: "Se on ainoa laulu minkä osaatte ulkoa" ja jatkoi : " Syksyllä aletaan opetella lauluja ulkoa". Lause herätti äänekästä vastustusta, mutta arvioni mukaan leikkimielisessä sävyssä.

Kesäretkelle toi lisäarvoa se, että lounasvieraiden joukossa sattui olemaan entinen Kulkunen rva Kivilaakso. Hänen puolisonsa, musiikinopettaja Hemmo Kivilaakso johti Kulkusia 1957-1965. Rva Kivilaakson seurassa oli Rintamanaisten kuoron laulajia, joista saimme vahvistusta naisääniin!

Pyysivät lisää lauluja, vaan ei väki innostunut. Hellepäivänä muut vaihtoehdot olivat mielessä ja kuorolaiset palasivat kukin tahoilleen jatkamaan kesänviettoaan.

Syyskuun 8. päivänä aloitetaan harjoitukset.

Käytiin Tampereen Sävelessä

Kulkusten kuoronjohtaja Satu Luukkonen on sanonut, että joka toinen vuosi kilpaillaan ja mitataan tasoa. Viime kesänä oli "tavallinen" festivaalimatka ja nyt oli vuorossa tason mittaaminen Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa.

Kuoro oli valmistautunut erittäin hyvin, oli ollut ylimääräisiä harjoituksia ja kovaa keskittymistä. Bussillinen kuorolaisia lähti siis suurin odotuksin matkaan Tuomiokirkon edestä lauantaina 6.6. kello 11. Tampereella oli hyvää aikaa, ei ollut kiirettä. Ensin syötiin vanhaan tehtaaseen tehdyssä Vapriikissa maittava lounas. Iltapäivällä oli soundcheck ja äänenavaus ja viimeinen silaus ja lavalle kuoro nousi kello 16.30 laulamaan osuutensa. Aikataulu on erittäin tiukka, seuraava kuoro aloitti kello 16.45. Kulkusten esitys oli tasapainoinen ja soi hyvin. Bloggaaja, joka kuunteli runsaan yleisön joukossa upeassa salissa, oli havaitsevinaan, että kuoron ilme oli jännittynyt.

Esityksen jälkeen ehdimme kuunnella pari kuoroa ja sitten syömään ja pitämään hauskaa kaupungille.

Porukka hajosi eri suuntiin, jotkut lähtivät pizzalle, jotkut katsomaan jalkapalloa pubin skriiniltä. Myös maanmainio panimoravintola Plevna tuli tutuksi.

Kello 22 oli iltaklubi, jossa Club for Five esitteli taitojaan. Hiottua, taidokasta. Yhtye osasi sytyttää yleisönsä. Club for Five voitti vuoden 2001 yhtyelaulukilpailun yhdessä ruotsalaisen Bara Vox-yhtyeen kanssa.

Puolenyön jälkeen taas bussiin ja kotiin. Tunnelmaa riitti, kuten aina Kulkusten matkassa. Jokainen sai vuorollaan esitellä itseään ja kertoa siitä miten tuli kuoroon. Siinä innostuttiin niin, että oltiin Turussa ennen kuin ihan bussin perällä istuneet ehtivät vuoroon. Pitihän pari lauluakin luikauttaa välillä.

Entä menestys? Tuli kolme hopealeimaa, samoin kuin tasan kymmenen vuotta sitten, kun Kari Turusen johdolla viimeksi oltiin Tampereella kuorokatselmuksessa. Silloin pettymystä lievensi se, että päästiin laulamaan jopa levytettyyn päätöskonserttiin. Nyt olisi ollut raskasta lähteä uudestaan Tampereelle, joten se ettei oltu päätöskonsertissa, ei pahemmin harmittanut. Mutta kyllä yksi kulta olisi tehnyt terää! Kari saavutti Akademiska Sångföreningenin kanssa kolme kultaleimaa, niin myös turkulainen Slavonic Traktor, jota ehdimme kuunnella katselmuksessa. Se on ehkä enemmän lauluyhtye, vain kymmenen laulajaa. Satu Luukkosen toinen kuoro, Aino-kuoro, sai yhden kultaleiman. Brahe Djäknar toi Turkuun kaksi kultaleimaa.

Vähemmän oli meitä parempia kuoroja, paljon enemmän huonompia. Voidaan siis olla jotenkin tyytyväisiä. Silti olen varma siitä, että jokaiselle jäi kalvamaan ajatus, että seuraavalla kerralla kultaa!

Laulun kipinä

Marko Aution sävellys Erkki Innolan sanoihin sai kantaesityksensä 24.5.09 Sigyn-salissa.

Harri Lindblom ja Erkki Innola olivat jonakin vuonna istuskelleet iltaa ja jutustelleet Kulkusten 90-vuotisjuhlasta. Innola oli tehnyt tekstittäjänä yhteistyötä Marko Aution kanssa jo vuosia ja niinpä idea tehdä kuoroteos, joka kertoo Kulkusista, alkoi itää. Teksti tultaisiin tekemään "Kulkusten jalanjäljissä" -kirjan pohjalta. Harri ehdotteli teosta esitettäväksi jo viime vuoden puolella 90-vuotisjuhlien kunniaksi, mutta kuorolaisten aika ei millään riittänyt sen harjoittelemiseen ja niinpä ajankohdaksi valittiin Harrin 50-vuotispäivän vietto.
Laulun kipinä on 9-0sainen teos sekakuorolle, solisteille ja kamariorkesterille. Teksti kuvaa kuoron vaiheita perustamisesta asti nykypäivään.

I KIPINÄ kuvastaa kuoron syntyä veljessodan varjossa Kaarinaan.
II LAULU ISÄNMAALLE heijastelee kaksikymmenluvun iloa, isänmaallisuutta ja lauluyhteistyötä veljeskansojen kanssa.
III LAULUPÄIVÄ ottaa aiheensa laulupäivästä 30-luvun Kakskerrassa.
IV VAIENNUT LAULU henkii sota-aikaa ja kuorotoiminnan vaimentuneisuutta.
V TULE MUKAAN innostaa hankkimaan lisää laulajia sodan vaikutuksesta pieneksi käyneeseen kuoroon.
VI UUSI MEININKI kuhisee kuusikymmenluvun muuttuvaa maailmaa ja kuoron rahapulaa, johon letkajenkkakin kelpaa avuksi.
VII LAULAJAN PAINAJAINEN ilmentää kuoroelämän muutoksia kilpailujen ja arvostelujen ottaessa laulajat otteeseensa. Ohjelmistovalintoja joudutaan harkitsemaan tarkoin.
VIII ROMANSSI herkistelee kuorotoverien kumppanuudella, joka toisinaan johtaa aina romansseihin asti.
IX YHTEINEN ÄÄNI päättelee: laulu jää ja elää!

Bloggeri toivoo, että joku sävel- ja muoto-kielen tuntija kuvaisi teosta siltä kannalta.

Berliinistä

Seniorit ovat nykyään niin voinnissaan, että uskalsivat lähteä oikein ulkomaille konsertoimaan. Ohjelmisto oli toki jo tuttu juhlamatineasta, mutta sen hiomisessa riitti työtä. Kuoronjohtaja Päiviö kun on niin tarkka, että kaiken pitää mennä just prikulleen oikein ja tunteella.

Matkaa tehtiin Air Berlinin koneella ja hyvä majoitus saatiin hotelli Transitista Kreuzbergissa. Konsertti oli 26.4. klo 15 Passions-kirkossa. Kuulijoiksi saatiin liki 50 henkilöä, osa saksansuomalaisia, osa suomalaisturisteja mm. kirkkokuororyhmä Kuopiosta. Konsertti aloitettiin Nuoruustangolla - ja minkälaisella! Säestäjäksi siunaantui Jarkko Riihimäki (kuvassa oik.), joka toimii free lancer pianistina Berliinissä ja vetää Sinikaari-kuoroa. Tango-oppinsa hän oli hankkinut Buenos Airesissa ja wau, mikä meno! Päätteeksi lauloimme Sinikaaren kanssa Kesäpäivän ja Suomalaisen rukouksen. Lopuksi molemmat kuorot ja kuopiolaiset lauloivat yhdessä Kalliolle kukkulalle. Se oli laulun juhlaa! Suomi-Keskus tarjosi makoisat kakkukahvit ja seniorit kartuttivat keskuksen kirjastoa suomalaisella kirjallisuudella. Berliinin pappi Kai Henttonen (kuvassa vas.)kertoi keskuksen toiminnasta ja teki suurenmoisen vaikutuksen matkaajiin.

Turismipuolelle mahtui kävelykierros keskustan nähtävyyksissä Kimmon opastuksella, laivaristeily Spree-joella, La Traviata Komische Oper Berlinissä ja karonkka Lindenbräu- panimoravintolassa Sony Centerissä. Karonkassa ilonamme oli Berliini-konsertti-idean äiti Pirjo Liisa puolisoinen ja pianistivirtuoosi Jarkko. Shoppailuakin saivat virkeät seniorit tiukkaan aikatauluun sopimaan, eikä ihan turhaan paikkaan, kuuluisaan KaDeWe:en

Yhtä juhlaa

Kuva: Laulua Sinikaaren kanssa Berliinissä

Täytyy sanoa, että nolottaa. Olen kirjoittanut viimeksi blogiin 2 kk sitten! On ollut yhtä juhlaa...
Ensin juhlavalmisteluja, sitten juhlimista ja sitten sulattelua. Jaa että miten niin. No seniorien maaliskuu ja huhtikuukin pitkälti oli valmistautumista Berliinin matkaan lauluja viimeistellen ja matkakassaa kartuttaen. Se oli yhtä juhlaa. Sitten oltiin siellä Berliinissä ja tultiin kotiin ja oli taas yhtä juhlaa. Kohta perään tuli keväinen esiintyminen Iso-Heikissä, mikä oli asukkaille juhlaa.
Eikö mitä, vielä iso juhla TÄNÄÄN. Harri saavutti 50 v iän ja juhlii tänään Sigyn-salissa tuomalla lavalle Marko Aution tilausteoksen "Laulun kipinä" kantaesityksen. Laulamisesta huolehtii Kulkuset Satu Luukkosen johdolla. Senioritkaan eivät voi olla hiljaa, vaan onnittelevat Harria paljon puhuvalla virolaisella laululla "Ei saa mitte vaiki olla". "Ei voi olla hiljaa" on tosi viesti ja samalla seniorihuumoria. Yhtä juhlaa!
Henkilökohtaisesti olen ollut juhlasfääreissä myös Flora-kören 65-v konsertissa, The King's Singers-lauluyhtyeen ja Heidi Anita Vastamäen yksinlaulukonserteissa.
Laantuu meno kesän koittaessa ja blogiin tulee juttua lisää. Lupaan sen.

Kiitoksen paikka

Kulkusten viime vuosi oli hurjaa menoa toiminnallisesti ja myös euromielessä, mutta tilinpäätös osoitti uskomattoman pientä alijäämää.
Vuoden aikana isolla kuorolla oli peräti 15 esiintymistä, joista täysimittaisia konsertteja kuusi. Kuoro osallistui festivaaliin Italiassa ja Turun Radion kuorokilpailuun. 90-vuotisjuhla vietettiin kunnolla, kaksi konserttia ja iltajuhla. Ei pikku juttu sekään, että erilaisia vuosi- ja ansiomerkkejä jaettiin viitisenkymmentä.
Kvartetit olivat myös ahkerasti asialla tuoden kassaan sievoisesti euroja eikä seniorikuorokaan ollut laiskana; järjesti sekin kolme täysimittaista konserttia.
Kunniaa, ystäviä ja vaikutusvaltaa tuli... kun vielä Harrikin istutettiin SULASOLin puheenjohtajaksi.

Taiteelliset johtajat ovat vieneet porukkaansa hienosti, KIITOS!
Hallinto on toiminut viisaasti ja taitavasti, KIITOS!
Laulajat ovat jaksaneet ja osanneet, KIITOS !
Kulkuslaisten perheet ovat antaneet monenlaista tukea, KIITOS !

Romppeita ja rahaa

Kirpputori on jo vanha tuttu, mutta rompetorilla olen ollut nyt ensimmäisen kerran. Seniorien laulupäivänä eteispöydälle tuotiin hinnoittelemattomia itselle turhiksi käyneitä tavaroita. Aikansa kun niitä käänteli, keksi tavaralle uusiokäyttöä ja maksoi kuoron kassaan sopivan summan, omantunnon mukaan. Rompetorilta kertyi mukava summa, yli 100 euroon päästiin. Idea on vapaa toteutettavaksi muissakin tilanteissa.

Ylijääneet romppeet vietiin (siis Kati vei) Unelmakirppikselle. Bloggeri innostui kokoamaan lisää aikansa palvellutta tavaraa ja kuskasi vielä pari matkalaukullista samaan paikkaan. Tulot kirjaantuvat kuorolle. Siellä ne kamppeet nyt odottavat ostajaansa.
Porissa 30 v sitten sikäläinen kuoro piti kirpputoria ja paleli Porin torilla keskitalven pakkasilla ja sai tuloja oikein kunnolla. Siitä tuli nätti summa matkarahoiksi.

TUUNAAMINEN on muotia. Siis kirpparille ja tuunaamaan!

Matka tulossa

Seniorit valmistelevat Berliinin matkaa. Siellä tavataan suomalaisen seurakunnan ja Suomi-Keskuksen jäseniä sekä pidetään konsertti 26.4.09 Passions-kirkossa (kuvassa). Laulut ovat jokseenkin samat kuin Akatemiatalossa ja Tumban kirkossa vuosi sitten. Konsertista on jo tiedotettu Rengas-lehdessä ja netissä.
Berliinissä toimivasta kamarikuoro Sinikaaresta toivotaan laulajia konsertin yhteiseen osaan. Yhteiset laulut ovat Kesäpäivä Kangasalla ja Suomalainen rukous, kuinkas muuten.
Passions-kirkko on Berliinin suosituimpia konserttikirkkoja. Yleisöä ja opastusta saadaan Riitta-alton saksalaistuneen ystävän kautta.
Kun musiikkikaupungissa ollaan, pitää toki kokea muutakin kuin oma konsertti. Sen vuoksi osa senioreita menee lauantai-iltana La Traviata-esitykseen Komische Oper Berlinin esitykseen (liput on jo tilattu netistä). Osa suuntaa Staatsoper Berlin Lange Nacht der Oper-iltaan ja/tai tarkistelee Berliinin ilta(yö?)elämää. Majoittuminen Kreuzbergin Hotel Transitiin on hankittu säästöbudjetilla, mutta hyvin aiotaan syödä.

Kuorosota

Kuorosota-ohjelmia on sitten seurattu. Vauhtia, värejä, showta. Oma suosikkini on Espoon kuoro, sen esityksissä kuulen kuorolaulua, ryhmässä täytyy olla monta hyvin kouliintunutta kuorolaulajaa ja ammattiosaamista taustajoukoissa. Huomenna pitää muistaa avata TV4 illalla.

Odotan mielenkiinnolla, tuleeko ohjelma vaikuttamaan kuoroelämään jotenkin vai eikö mitenkään. Olisiko tuollainen pop-artisti tai julkkisvetoinen meininki järkevää kokeilla kuorokonsertissa? Pähkähullu idea vai? Siis tarkoitan Turussa...

Facebook

Sekakuoro Kulkuset löytyy nyt myös facebookin sivuilta, jonne päästäkseen on aluksi rekisteröidyttävä ja jatkossa kirjauduttuva sähköposti+salasana-yhdistelmällä. Facebookissa on käytettävissä seinä ja keskustelupalsta. Seinälle voi kirjoitella kuulumisia yms, keskustelupalstalle voi tuoda uuden aiheen tai jatkaa aikaisemmasta aiheesta. Toivottavasti se innostaa nuorta polvea, kun tälle blogipalstalle on tullut tekstejä lähinnä vain seniorijäseniltä. Kuoron kannalta kaikki näkyvyyskeinot on syytä käyttää, se on elämän merkki.
Itse olen facebookiin liityttyäni päässyt mukaan yhteen sukulaisporukkaan, jossa on jäseniä kautta Suomen maan. Oikein mukavaa.

Minne ovat miehet menneet

Tässä kohtalon kysymys kuoroille. Sama kysymys tuli tunnetuksi Marlene Dietrichin laulamana "Sag mir wo die Männern sind" lähes puoli vuosisataa sitten, mutta silloin oli kysymys sodanvastaisesta liikkeestä. Kulkuset hakivat "tavallisen virtuooseja miehiä" koelauluun. Yksi mies tuli kokeeseen, seniori.
Traagista, että parikymmentä vuotta sitten Kulkuset uusivat sääntönsä ja niissä seniorit (60 v) siirrettiin seniorikuoroon ja kuinkas nyt kävikään? Ei ole tulossa riveihin nuoria tavallisen virtuooseja eikä muitakaan nuoria miehiä. Ellei jotakin uutta keksitä, joutuvat Kulkuset kutsumaan seniorikuorosta laulajia takaisin....

Missä nuoret mieslaulajat luuraavat, antakaa vinkki. Lehti-ilmoitus ei pure, puskaradio pätkii.
Pitääkö mennä vuoren luo, kun vuori ei tule odottajan luo. Että kuinka. No jalkautumalla. Kirkkokin jalkautuu kansan keskuuteen, kun kansa ei tule kirkkoon. Voisiko karaoke olla avuksi? Veikkaan, että Turun parhaat ei-kuorossa-vielä-olevat laulajat käyvät karaokeilloissa laulamassa .
Ei ku sinne.

Kuorolaulajia

Kulkusten tenori- ja bassostemmoissa monta "virkaa" auki. Niinpä ilmoitellaan lehdissä ja soitetaan puskaradiota sekä pidetään ovia auki. Pian kuullaan kuinka kutsu on kuultu.

Seniorikulkusissa on "virkoja" auki kaikissa äänissä. Viime vuoden puolella tutustumaan tuli 4 naislaulajaa ja yksi mieslaulaja, heistä kaksi jatkaa, sopraano ja altto. Tänä vuonna on yksi paluumuuttaja Espanjasta - entinen kulkunen - ja pari muutakin mieslaulajaa osoittanut kiinnostusta. Seniorien laulajavahvuus on nyt n. 25 eikä balanssi ole huono. Hienoa lähteä sillä joukolla Berliiniin tapaamaan suomalaista seurakuntaa ja laulamaan Aikamatka-ohjelmistoa, varsinkin kun saadaan vahvistusta isosta kuorosta.

Markkinointia harjoitetaan arsnetin-osastolla Häämessuilla. Katariina toimittaa V-S-piirin merkeissä kaikista kokoonpanoista esitteitä ja yhteystietoja arsnetin standille.

Aikamatka ihmiselon vaiheisiin

Kevätmatinea 5.4.2008/Lauluihin pohjautuvat runot/ Katariina Kärki-Susi:

"Rakkaus"
Laaksoloista kuuhut kiertää verkkaan vuorten taa, laululinnut laulujansa yöksi vaimentaa.
Lämpöni, lempeni annan, kaunis on nuoruutein. Nää suven ruusut kannan, itseni yksin tein.
Heitä jo leikkisi, heitä jo työ.
Vaikka päivän yhden ainoan tietäisin mä eessä olevan, kun mua rakastat, se riittää. Kun et sinä luotain lennä kaiken muun mä annan mennä, jos vain sinä haluat.
Jollen minä sinua saa, niin lähden täältä kauas pois, muille maille vierahille, etten sua nähdä vois.


”Vieraat maat”
Kuu nousee kirkkaana ylle lahden, oisinpa kanssasi kahden. Eläköön te kaikki naiset, jotka onnemme suuren suotte, julmat ette laisinkaan. Yksin et henno mun antaa olla kirkkaalla kuutamolla. Suo mulle katse hellä, suo kanssas käyskennellä. Miks nii armas oled mull'!
Kärleken vaktar dig ömt-och tyst.


”Kotimaa”
Kuinka paistoi päivä herran, paistoi mulle, paistoi muille. Kun kävelin kesäillalla, näin niityn viherjän. Ja lintujen äänen hiljaa, kuulin metsässä visertävän. Ne onnea mulle muistutti, minkä muinoin omistin. Katson virran kalvohon, kaikki katoo sieltä.On kuin sielu sulaen yhtyis kulkuhunne. Virta vierii verkalleen kauas kohti merta, sinne, sinne, aaltoset, katoatte kerta.

”Meri”
On merten tuolla puolen kaunis synnyinmaa, siell' yhä armahamme meitä odottaa. Kun yö saariston on tuuli ei lohduta odottajaa, kauaksi punaisten pilvien taa toive vain nyt lentää. Kun yö saariston on katselen taivasta tummentuvaa, kauaksi punaisten pilvien taa rakkaan laiva katoaa. Meren aalloilla olen syntynyt, äidin maitoa siell' nauttinut, siel' kohdannut neitosen suun...siks merta mä ain rakastan, sen sielusta lohdun mä saan.


”Paluu”
Lapsena tuntenut murheita en. Riemuja vain kohdata sain. Ei kultainen nuoruus jää unholaan vaan muistoissain jälleen sen kohdata saan, vaan muistoissain jälleen sen luoksein saan.

Onnellinen päivä

Löysin tietoja Kilipukista Kulkusten historiikista! Nyt saan vastauksia kysymykseen: "Mikä se Kilipukki on?" Kilipukki oli Kulkusten joululehti, joka ilmestyi v. 1933 alkaen hieman vaihtelevasti.
Kilipukin kansien väliin koottiin viihdeluonteista tapahtumatietoa, lyhyitä muisteluita menneen vuoden tapahtumista, runoja, laulujen sanoja tai pakinatyyppisiä tarinoita. Kaskuja ja anekdoottejakaan ei unohdettu.
Lehden nimi perustui Eesti-muistoihin: kuoro esitti Tallinnan laulujuhlilla v. 1928 Kilipukki-nimisen hauskan laulun ja eestiläiset ristivät kulkuslaiset "kilipukkikesed" nimisiksi. Oikea kilin turkki saatiin lehden kannen somisteeksi sodan jälkeen Liedon Vanhalinnan Esteriltä ja Maunolta.
Joululehteä luettiin Kulkusten joulujuhlissa, sillä: "Sen sisältö on parhaimmillaan kuorolaisia yhdistävää, rakentavaa ja ylentävääkin"
Tällä vuosituhannella Kilipukki ei ole ilmestynyt. Elän siinä toivossa, että tähän blogiin alkaa ilnestyä Kilipukkityyppistä kirjoittelua!

Mediaseksikkyys ja kuoro

Olen kauan ihmetellyt, mitähän mediaseksikkyys tarkoittaa. Laulukuoron osalta asia valottui seuratessani TV 4: n Venla-gaalaa. Juontaja heti alkuun: " Ei olisi ikinä uskonut, että kuorolaulu on mediaseksikästä, mutta kyllä se on; ei mitään PÖNÖTYSTÄ enää." Oli kuoroja ja kvartettikin. ULKOA, LIIKKUVASTI, HYMYILLEN esiintyvää kuoroa oli todella ilo katsella. Ehkä mediaseksikkyyttä lisäsi se, että erään kuoron naiset lauloivat leveässä haara-asennossa ja asuissa nähtiin kiiltokankaita, tiukkoja housuja ja piikkareita. Sovitukset olivat uusia ja uutta tyyliä, mitä on täälläkin kuultu mm J. Chydeniukselta ja M. Rajalalta.
Siinäpä ratkaisun paikka: jatkaako pönötystä vai alkaako muuttua mediaseksikkyyteen päin. Jos, niin ihan ensimmäiseksi opettelee laulut ulkoa ja esiintyy hymyillen.

Kööriakatemia

Se on nyt ratkennut, kuorokilpailu. Yleisöäänestystä seuratessa muotoutui itselleni vahvana käsitys, että kuorot sinänsä eivät kilpailleet toistensa kanssa. En halua ottaa kantaa siihen, minkä kuoron olisi pitänyt voittaa, vaikka minulla toki oma mielipide on. 

Sen sijaan kyllä siihen, minkä luonteen kisa ns. suuren yleisön mielessä sai. Ennen muuta kyse oli sävellysten, mutta erityisesti sanoituksen arvostamisesta. Moni varmaan liikuttui jostakin tarinasta asenteella "voi ressukkaa, sääli". Jokin muu stoori saattoi saada leiman: turhaa idealismia ja perusteetonta "liirum-laarumia". Tällä perusteella voi todeta kysymyksessä olleen laulelma-, ei kuorokilpailu. En missään nimessä olettamuksellani aliarvioi laulelman merkitystä; päin vastoin kunnioitan niitä. Luulen tietäväni, miten vaikeaa hyvän laulelman teko on.

Tietämättä, miten suhteutettiin tuomariston ja yleisöäänestyksen tuottamat pisteet, on mahdotonta ryhtyä kritisoimaan suuntaan tai toiseen. On vain todettava ikivanhalla lausahduksella - vähän muunnosvapautta ottaen: ugh, ovat puhuneet.   

Vuoden kuoro?

Eilen oli TV2:ssa Suomen Urheilugaalasta suora lähetys. Paljon väkeä, suuret puitteet, pari ministeriäkin paikalla. Urheilutoimittajat olivat valinneet Vuoden Urheilijan, muut tahot nimesivät vielä muita ansioituneita urheilijoita.

Kuka tietää mikä oli Vuoden Kuoro 2007? Ei monikaan. Miksei? No kun sitä ei tuoda näyttävästi televisioon.

Jospa nyt menossa oleva masennuksen-torjunta-kuoroliikehdintä olisi niin tehokasta, että saataisiin Suomen Paras Kuoro 2009 - jatkeeksi kuorogaala TV:ssä , jossa jaetaan Vuoden Kuoro-palkinto. Samaan menoon pitäisi saada Vuoden Soittokunta-palkinto . Tietenkin, vai? Liitot, musiikki-, kulttuuritoimittajat, terveydenhuolto/mielenterveystahot yms yms hommiin!

MUTTA kuorojen ensimmäinen tehtävä: kuorot ilmoittautumaan Paras Kuoro 2009 kisaan. Jos kisa menee liian rankaksi tai tulee kalliiksi, voihan sanoa kauniisti: ei kiitos.

Kuorolaulu torjuu masennusta

Tämän päivän Ilta-Sanomien verkkosivuilla todetaan näin:

Laulaminen helpottaa surua ja depressiota. Säännöllisistä kuoro-harjoituksista voi olla apua masentuneelle tai lähiomaisen kuolemaa surevalle. Jutussa kerrotaan, että laulamisella on usein yhteys positiivisiin hormonaalisiin muutoksiin ja hyvinvoinnin kokemukseen.

Lisää lainauksia:

Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilän mukaan musiikilla on jopa hämmästyttävän suuri fyysinen vaikutus muun muassa aivoihin. Musiikkitieteen tohtori Ava Nummisen mukaan musiikki ja laulaminen parantaa esimerkiksi dementoituneiden vanhusten vuorovaikutusta hoitajien kanssa ja vähentää käyttäytymishäiriöitä.

Olen itsekin huomannut kun käyn kohta 93-vuotiaan jo dementoituneen äitini luona vanhainkodissa, että vanhojen, tuttujen laulujen laulaminen innostaa häntä. Sanat ovat unohtuneet, osin jo melodiakin. Vanhainkodissa vierailevat musiikkiryhmät ovat suosittuja esiintyjiä.

Laulamisen myönteiset vaikutukset riippuvat kuulemma kuitenkin siitä, kokeeko itse osaavansa laulaa. Nuotin vierestä laulajienkaan tilanne ei ole toivoton, sillä nykytiedon mukaan säveltarkkuutta voi kehittää vielä aikuisenakin.

Kuoroharjoitukset alkavat tiistaina 13.1. Innolla mukaan torjumaan masennusta. Lohduttavaa on myös kuulla, että säveltarkkuutta voi kehittää vielä aikuisenakin. Nuotin vieressä on tunnetusti aina tilaa, mutta kun lauletaan kohdalleen niin kuoro soi paremmin ja kuoroharjoituksissakin viihtyy silloin paremmin.

Kuorot mediassa

No niin, onpa aikoja eletty! Suomenkieliset ryntäävät parempaa elämää kohti nostamalla kuorolaulun muotiin radion ja TV:n kautta. Hyvä niin, saadaan ruotsinkieliset kiinni tälläkin kulttuurin osa-alueella. Ensin tuli KUOROON!, sitten Turun alueella Kööriakatemia ja edelleen TV4:ssä Kuorosota. Eikä se tähän lopu, jatkona tulee TV2:n Suomen Paras Kuoro 2009. TosiTV alkaa kiinnostaa.
Kööriakatemian konsertti soi taustalla, Kulkuset juuri vuorossa. Voi että tämmöstä vanhaa kuorofriikkiä ihan itkettää. Muistan kymmenet vuodet, jolloin SULASOLin laulu- ja soittojuhlat eri puolilla Suomea tuskin saivat riviäkään paikalliseen sanomalehteen puhumattakaan valtakunnan lehdistä. Kuitenkin laulujuhliin osallistui parhaimmillaan lähes 10000 kuorouskollista laulajaa.
Toivon, että TV2:n kilpaan ilmoittautuvat kaikki Suomen kuorot muistaen "Ei tärkeää ole voitto, vaan jalo kilpa".

Tyytymättömiä naisia

Jaaha, naisilla (80%:lla) on kovia ulkonäköpaineita, kertoo TV tänään. Vain 4,9 % suomalaisnaisista on tyytyväisiä painoonsa. Hups. Monikohan on tyytymätön ääneensä? Tämä bloggari on.
Minäpä alan kirjoittaa äänellä, johon olen tyytymätön: MEZZO. Sekakuorossa tuo äänityyppi sijoittuu alttoon, naiskuorossa I alttoon. Mezzoni ei riitä laulamaan alttostemman matalimpia ääni ja niinpä vain availen suutani. Mieluiten mezzoni laulaa läheltä sopraanoa, mutta siihen taito loppuu. Että semmosta tänään.

Uusi vuosi, uudet kujeet

Tervetuloa uusi vuosi ja tervetuloa kirjoittajat joulupöydistä pian alkaville härkäviikoille.

Kuoroissa alkaa heti hurja meno: kootaan uusia nuotteja kansioon, keksitään nimiä konserteille, tehdään matkasuunnitelmia ja markkinoidaan kuoroa..

Siitäpä tuli mieleeni, mitä Kari Turunen, Kulkusten entinen johtaja, pohtii Sulasol-lehdessä 5/2008: "Kuoroa pitäisi markkinoida johtajien kautta". Kuinkahan tämä asia käytännössä on ja toimii? Luulen, että markkinointi johtajan kautta toimii oikein hyvin silloin, kun kuoronjohtajalla on vain yksi kuoro tarjottavana, mutta kiinnostaisi tietää, miten asia hoituu, kun kuoronjohtajalla on useampi kuoro johdettavanaan.

Joka tapauksessa Kulkusissa vuoden 2009 suunnitelmia kootaan parhaillaan ja pian ne ovat luettavissa kotisivuilla.