tiistai 27. syyskuuta 2016

Päiviö Kankaan kirja

SenioriKulkusten entinen johtaja Päiviö Kangas on Wikipedian mukaan opettaja, säveltäjä, kuoronjohtaja ja eräkirjailija. Päiviö vietti 60-vuotistaiteilijajuhlaansa kuoronjohtajana jo kuusi vuotta sitten. Hänen sävellyksiinsä ja sovituksiinsa saivat  SenioriKulkusten laulajat ja siinä juhlakonsertissa myös mukana olleet Kulkusten laulajat tutustua. Nyt puhumme hänestä eräkirjailijana.

Päiviö on julkaissut 11 kirjaa.Vuonna 2012 julkaistiin Kalavetten vietävänä, josta kirjoitin myös blogiin keväällä 2012. Se löytyy etsimällä. Nyt Päiviöltä ilmestyi talvella Otavan kustantamana kirja Tapiolan vainioilla. Kaikki laulajat ymmärtävät heti teoksen nimestä, että nyt ei liikuta kalavesillä, vaan metsästäminen on teemana. Kansikuvan Päiviö on itse ottanut.


 Kävin hiljattain Kankaiden luona.  Vierailu jäi keväällä, koska he muuttivat uuteen asuntoon, mutta nyt sopi pitää pieni juttutuokio teekupposten äärellä kirjan ja sen syntymisen ympärillä.

Kirjan kertomukset perustuvat tositapahtumiin, Päiviö kertoi. Tapahtumat ovat joko itse koettuja tai sitten ne ovat tapahtuneet jollekin toiselle. Toki kirjailija on muokannut, sovittanut ja lisännyt. "On sepitetty. Kirjailijalla on laillinen oikeus valehdella". Näin Päiviö sanoi ja viittasi tietysti niin sanottuun runoilijan vapauteen.

Tapahtumat ovat pitkältä aikaväliltä ja tapahtuneet jo aika kauan sitten. Kirjassa kerrotaan kuinka lättähattu kulkee Toijalan radalla, monet henkilöt ovat aika hiljattain olleet sodassa, ei ole kännyköitä avittamassa metsästäjiä. Radio ja radiopuhelin sentään mainitaan jossakin tarinassa.

Päiviön taustan tuntien ei ole yllätys että osa tarinoista on sijoitettu Pohjanmaalle, osa Hämeeseen ja kirjan päättävän pitkän ja dramaattisen hylkeenpyyntimatkan henkilöt lähtivät Pohjanlahdelle Merikarvialta.

Saalis ei ole Päiviön mielestä kirjoissa pääosassa, vaan tarkoitus on ollut taltioida ikivanhoja pyynti- ja metsästystapoja ja kuvata ihmisiä luonnossa. Heidän yhteiselonsa, käyttäytymisensä ja keskinäinen vuorovaikutuksensa ovat tärkeässä osassa. Metsästäjän odotus ja metsästyksen jännitys kuvataan myös.

Koska tapahtumapaikat vaihtelevat, niin myös henkilöiden murteet ovat eri tarinoissa erilaisia. Opin kirjasta paljon uusia sanoja, tuo metsästyssanasto kun ei ole ollut erityisen tuttua.

Kirjailija kirjoittaa omistuskirjoitusta.

Pidin kirjasta. Päiviö kirjoittaa hyvin ja hänellä on myös vilkas mielikuvitus, niin kuin kirjailijalla pitää olla. Mieleen jäi myös eräs lause, joka on väistämätön tosiasia: "Vuodet kasaantuvat aikanaan kaikkien harteille taakkana, jota ei voi pois karistaa".