sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Seniorien syksy

Senioreilla alkaa olla koossa ohjelmisto ensi maaliskuussa järjestettävään tapahtumaan "60 vuotta kuoronjohtoa", jolloin Päiviö Kangas tulee johtaneeksi kuoroja yhtäjaksoisesti 60 v ajan. Ohjelmisto rakentuu pääosin Kankaan omille sävellyksille, sovituksille ja sanoituksille. Tapahtumassa ovat mukana ainakin Seniorikulkuset, Kulkuset, pari kvartettia ja seniorien naisista koottu naiskuoro. Solisteja ja säestäjiä tullaan tarvitsemaan sekä rahaa heidän palkkaamiseensa. Seniorien johtaja Päiviö elää hektistä aikaa valmistellessaan nuotteja laulajille. Kuoro odottelee iloisesti "mitä tuleman pitää" ja on valmis uusiin haasteisiin.

Toinen iso työ syyskaudella on valmistella kuntoon Nordea Meidän Kerhon tilaama joulukonsertti 14.12.2009 Mikaelinkirkkoon. Ohjelmisto siihen on pääosin vanhaa tuttua, mutta joku uusikin sopii mukaan.

Uusia laulajia on tullut. Paluumuuttaja Iriselina ottaa uuden paikan I sopraanossa, takavuosien kulkunen Veikko palaa pitkältä tauolta bassoon. Tenoriin on luvannut tulla Kaj, mieskuoromies. Alttoon on luvassa entinen Kulkunen, Tarja, mikä olisi erinomaisen hienoa. Alttorivistä lie Riika usein poissa ykköskuoronsa vuoksi, jonka harjoitus sattuu samaan päivään.
Senioreilla on tulossa aivan tarpeeksi vilkas syksy, enempään ei ikääntyvä ihminen joutaisikaan! No joulujuhlaan kai sentään ehditään!

3 kommenttia:

Harmaaparta kirjoitti...

Lisää mahtuu,äijänköriläät tervetulleita.

Monella kuorolla on sama ongelma: balanssi pitää saada ja kun jossain äänessä on liian harvoja laulajia on kuoro haavoittuva flunssan, työn, matkan tai muun syyn ollessa esteenä keikalle (tai harjoituksiin) tuloon.

Anonyymi kirjoitti...

Otin tekstistäni sukunimet pois. Parempi varmaan yksityisyyden vuoksi käyttää vain etunimiä.

Miesääniin pitäisi todella saada vahvistusta. Treffiin taas joku rivi.

Anonyymi kirjoitti...

Tenoreihin lisää laulajia- haaveemme jäänee odottamaan aikaa parempaa. Yhteyttä ottanut laulaja arkailee sekakuoron tenoristemmaa, joka on todella eri juttu kuin mieskuoron I tenori. Millä ilveellä saisi pumpattua miehiin rohkeutta ottaa riski ja kokeilla? Itse olen kohta 70-vuotisen elämäni aikana monet kerrat aloittanut uutta puuhaa kokeilumielessä, toisinaan saaden uuden jutun elämääni, toisinaan todeten: ei ole minun juttuni. Jotakin hyvää kokeiluista on lähes poikkeuksetta kuitenkin jäänyt myöhemmin ammennettavaksi.