keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Joulujuhla Hansa-salissa konsertin jälkeen


Kulkusten upean joulukonsertin jälkeen oli aika suunnata Hansa-saliin, koska energiavarastot olivat jo aika vähissä. Sinne juhlapaikkaan siis autoilla tai vaikka jalkaisin, matka ei ole pitkä, tosin siinä on kukkula välissä ja senkin voi kiertää. Valitettavasti olimme hieman etuajassa, mutta juomaa sentään onneksi sai.

Juhlan aloitti kalevalaiseen tapaan Suomisen pariskunta hienolla esityksellään. 



Saimme myös kuulla pöytäänastujaislaulun ennen ruokailua.

Ruoasta ei voi sanoa muuta kuin mitä armeijassa opetettiin: "Herra vääpeli! Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi!" Monipuolinen joulupöytä sai ansaittua kiitosta.

Puheenjohtajan pöydässä ruoka maistui
Niin myös tässä pöydässä
Ansiomerkkien ja kiitosten jakaminen on aina osa joulujuhlaa.  Kulkusyhteisössä on paljon kauan mukana olleita ja paljon aktiivisia toimijoita ja heidät huomioitiin. Olemme siinä onnellisessa asemassa että vapaaehtoisia löytyy toimimaan kuoron hyväksi. 

Yksivuotismerkin saajat
Arja ja Ari saivat molemmat 5-vuotismerkin ansiomerkkinä

Arto on ollut mukana jo 10 vuotta.
Tiinalla ja MInnalla tuli 20 vuotta täyteen. Harri oli jakamassa merkkejä, montako vuotta hänellä mahtaakaan jo olla koossa?
Terholle, Helille ja Arille paljon onnea.  Yhteensä 75 vuotta!
Kulkusten hallitus
Senioritoimikunta.  Monivuotinen puheenjohtaja Sinikka väistyy vuoden vaihtuessa.
Kuorot ovat saaneet uusia laulajia viime aikoina, mutta suurin osa on kuitenkin vanhaa vuosikausia mukana ollutta uskollista kaartia.  Kiitos näille laulajille ja uusille laulajille tervetuloa joukkoomme, hyvin olette sopeutuneet porukkaan. Toivottavasti viihdytte jatkossakin!

Kuten arvata saattaa kun kuorolaulajat ovat koolla, niin kuultiin monta musiikkiesitystä. Kulkusissa on vanha tapa, että merkilliset henkilöt eli vuosi- ja/tai ansiomerkkejä saaneet esittävät jotain.
Heidi lauloi musikaalisävelmiä Tiinan säestyksellä.  Molemmat nyt "merkittyjä".
Kilisee, kilisee kulkuset ja Sirpa tulkitsee sen viittomakielelle.
Maa on niin kaunis laitettiin uuteen uskoon. Version nimi on Toivoi retkellä.
Non Troppo Bene ja NeliVeto yhdistivät voimansa.
Vivere esitteli osaamistaan.

Pukkikin vieraili näpsäkän apulaisensa kanssa. Kuten tapana on viime vuosina ollut niin olimme kierrätyslahjalinjalla.

Vanha pukki innostui nuoresta ja nätistä apulaisestaan.
Kuvista kiitokset Anskulle ja Marille.  Bloggaaja sattui pahaksi onneksi juuri silloin olemaan ulkona. 
Illan mittaan väki väheni, raskas päivä vaati veronsa. Parikymmentä urhoollista jatkoi "tappiin asti". Näitä myöhään juhlivia on aina löytynyt kuorosta.  Vuosien harjoittelulla tulee turnauskestävyyttä. Juteltiin, muisteltiin menneitä hauskoja sattumuksia, laulettiin, haettiin baarista suun kostuketta. Yht'äkkiä valot sammuivat.  Pelkäsimme jo että valomerkki tuli etuajassa, mutta ei, eräs laulaja oli löytänyt katkaisijan ja sammutti valot.  Loppuilta istuttiin tunnelmallisessa kynttilävalaistuksessa.
Iloisia ilmeitä. Kyllä Hannun kelpaa.
Ansku kynttilävalossa.
Tunnelmallinen valaistus ja huomatkaa tyhjät vesipullot!

Tero ja boggaaja.
Laulettiin kaikkea  mitä ulkoa osattiin.  Ei ollut nuotteja, eikä niitä olisi nähnytkään. Päivi antoi äänet ja aloitimme joulukonsertin lauluilla. Sitten tietysti aivan pakollisena kuviona Pullon kimppuun ja toteutimme myös laulun viestin.  Valomerkki ja kotiinlähtö seurasivat viimeistä laulua eli Finlandiaa.  Se soi komeasti. Tero epäili, että laulajat "skarppasivat" lopussa.

Kulkusten juhlissa on aina hauskaa. Nimimerkki yli 25 vuotta mukana ollut.

1 kommentti:

Mari Schildt kirjoitti...

Ja meillä kaikilla oli niin muukaavaa! :D