Hieno joulukonsertti Sibeliusmuseossa

Kulkusten oma joulukonsertti oli tänä vuonna Sibeliusmuseossa Lucian-päivänä. Ei se Lucia muuten näkynyt konsertissa kuin siten, että kun neidon kruunajaiset olivat samanaikaisesti naapurissa Tuomiokirkossa, niin ei ollut helppoa löytää parkkipaikkaa. Olivathan Vanhalla Suurtorilla joulumarkkinatkin samanaikaisesti. Joulukaupunki Turussa tapahtuu!

Sali oli täynnä, nostivat sisään ylimääräisiä tuoleja.  Hyvä enne siis. Kuoro saapui paikalle laulaen, hyvä alku. Ensimmäisen laulun aikana käväisi mielessä, että on aika pieni kuoro, mutta sitten rupesi Viveren laulu kaikumaan salin takaa. Kun sitten kaikki olivat lavalla oli siellä oikein tiivistä. Kuoroon on tullut uusia laulajia.

Konsertti poikkesi keskivertokonsertista. Käsiohjelman kahdestatoista laulusta vain kolme laulettiin suomen kielellä ja niistäkin kaksi lauloi Non Troppo Bene. Minulle oli kaksi ihan uutta, mutta miellyttävää tuttavuutta espanjalainen Niño Dios d'amor herido ja kolumbialainen Velo que bonito.

Pienryhmät lauloivat järjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan, naisyhtye Ehkä, Vivere, Värssyn Väärtti ja Non Troppo Bene. Viimeksi mainittu on laskujeni mukaan 21-vuotias, Ehkä perustettin keväällä ennen Tallinnan-matkaa.

Värssyn Väärtti lauloi englanniksi Petteri Punakuonosta ja oli siellä Kuurapartakin joukossa.

Non Troppo Bene lauloi La Cumparsitan joulumietteitä. Tässä tunnelmallinen kuva jossa näkyy myös ympäristöä.

Minulta kysyttiin mistä pidin eniten.  Vastaan, että Koppången oli suosikkini. Todella kaunis ruotsalainen laulu, joka lienee aika vieras suomenkieliselle väestönosallemme. Laulu soi kauniisti ja istuu kaikesta päättäen hyvin kuorolle. Laulu päätti ohjelmaan merkityn osuuden konsertista.

Tämän jälkeen seurasi yllätys. Käsiohjelman takasivulle oli painettu jukeboksin kuva ja alle suuri määrä joululauluja. Näistä se joka sai "jukeboksin" eli kuoron johtajan heittämän joulupaketin kiinni sai valita laulun. 

 

Jukeboksi vielä kuoron uuden johtajan Heidi Gräsbeckin sylissä.  Uusi laulaja tulossa.

Boksi kulki sitten yleisössä ja kun neljä laulua oli laulettu ja kuunneltu rupesi kuorosta kuulumaan "Varpunen, varpunen". Niin sitten viimeisenä laulun kuultiin Heidi GräsbeckinTiina Syksyn säestämänä laulama Varpunen jouluaamuna. Upea esitys.

Varpunen jouluaamuna.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulin Kulkusten laulavan syyskuussa aloittaneen uuden johtajan Heidi Gräsbeckin johdolla. Johtajan ja kuoron välillä tuntui "synkkaavan" hyvin ja kuoro seurasi hyvin johtajaa. Hedelmällinen yhteistyö on alkanut, onnea ja menestystä!

Kuoro kääntyi jukeboksin aikana aina poispäin, tässä kerrankin etupuolelta ja siis heti painoin laukaisijaa.

Konsertin jälkeen kokoonnuttiin epäviralliseen perhepotrettiin.