Kolmenlainen joulu

Kulkusten lauluyhtyeet olivat keksineet mainion ajatuksen eli miksi ei pidettäisi ihan oma joulukonsertti nyt kun ison kuoron konsertti siirtyi Nuutinpäivään. Tuumasta toimeen ja torstaina 13.12 oli Sibeliusmuseossa konsertti nimellä Kolmenlainen joulu. Vaikka konsertti oli sopivasti Lucian-päivänä, niin tätä ei sentään huomioitu. Toki se vaikutti konserttiin saavuttaessa, naapurissa Tuomiokirkossa pidetty Lucian kruunajaisjuhla oli kerännyt parkkipaikat täyttäneen yleisön.

Teemalla Kolmenlainen joulu oli ilmeisesti viitattu kolmeen erilaiseen esiintyvään kokoonpanoon.  Teema viittasi myös konsertin sisältöön, oli perinteistä joulumusiikkia, kevyttä joulumusiikkia ja kaiken kruununa vielä ihan uuden musiikin kantaesitys.

Kaikki esiintyjät aloittivat konsertin laulamalla yhdessä Kilisee, kilisee kulkunen. Aika arvattavaa, ellen sanoisi jopa että pakollinen numero. Se löytyy myös Kulkusten joululevyllä Joulua juhlii maa vuodelta 2003. Levyn nimi on muuten keksitty juuri tästä joululaulusta.                

Kilisee, kilisee

Loputkin kilisijöistä

Elisa ja Teija vauhdissa

Päivikki ja Arto

Sopraanovoimaa bassojen edessä

Non Troppo Bene lauloi ensin neljä perinteistä joululaulua.  Äänet soivat kauniisti yhteen, yhtye on toiminut jo 20 vuotta, tosin kokoonpanovaihdosten jälkeen uusimmassa kokoonpanossa vasta vuoden verran.

Perinteisiä joululauluja

TTT = Tero, Terho, tenoreita

Bassojen päälle on hyvä rakentaa

Värssyn Väärtti on toiminut vuodesta 1995 ja nykyisessä kokoonpanossakin jo vuodesta 1997. Se kuuluu yhtyeen soundissa, laulajat tuntevat toisensa erittäin hyvin. Hieman ihmetyttää että käsiohjelman mukaan yhtye on sijoittunut 1. sijalle Sekakuoroliiton kilpailussa yksinkertaisten kvartettien sarjassa. Minä tunnen yhtyeen jäsenet erittäin hyvin, eivätkä he ole millään tavalla yksinkertaisia...

Värssyjen ohjelmassa oli Kulkusten entisen johtajan Teemu Tommolan sovitus laulusta Varpunen jouluaamuna. Kaunis sovitus, ei erityisen yksinkertainen, mutta kauniisti soi.

Tässä Värssyillä menossa Varpunen jouluaamuna

Lauluyhtye Vivere on nykyään, toimittuaan vajaa kaksi vuotta, kahdentoista laulajan yhtye. Maarit Lindblom on sopraano ja taiteellinen johtaja. Yhtye on paitsi kolminkertainen kvartetti myös pieni kamarikuoro ja kun Kulkuset ensi vuonna joulukuun alussa lähtee kilpailemaan Krakovaan, on Viveren tarkoitus osallistua samalla kamarikuorojen sarjaan, alarajana on juuri 12 laulajaa.

Tätä kilpailua silmällä pitäen on yhtyeen basso Ari Törmä säveltänyt englanninkielisen laulusarjan Unto us. Tekstit ovat vanhasta englanninkielisen raamatun käännöksestä, tosin osassa Under the Star on myös säveltäjä toiminut hieman tekstin kirjoittajana.

Uusi laulusarja oli kiinnostava ja on aina jännittävää kuulla uutta musiikkia, varsinkin kun tekijä on omasta piiristä. Laulusarjaa oli harjoiteltu kovin salassa. Lopputulos oli hieno, pääosin hyvin melodista ja kaunista musiikkia, jossa kuitenkin on välillä omat haasteensa. Muutamat ideat jäivät erityisesti mieleen. Esimerkiksi ensimmäisessä osassa nimeltä Prophecy on välillä hauska "pieni rumpalipoika-osio". Kuoron uudelleenjärjestely muutti hieman sointia, kuvista näkyy miten laulajat asettuivat. Viimeinen osa Good news ja sen Gloria-osuus sisältää ilmeisiä hittiaineksia.

Vivere aloittaa, taiteellinen johtaja antaa alkuäänet.

Kesken laulusarjan vaihdettiin asemia.

Arto, säveltäjä Ari ja Matti laulun lumoissa.

Jos bloggaaja on tehnyt joitakin virheitä nimissä, niin ensimmäinen kuuntelukerta voi sekoittaa pään. Huomasin että Mäntysalon Riku oli tuonut nauhurinsa paikalle. Toivottavasti saan kuulla sarjan uudestaan.

Kantaesityksen jälkeen siirryttiin kepeämpään osioon. Non Troppo Benen joulutango La Cumparsitan joulumietteitä on mainion riemukas pikkujoulujen aikaan sopiva laulu.

Joulutango istuu kvartetille ja uppoaa yleisöön

Värssyt lauloivat joulurokkeja. Näistä lauluista yhtye on jo tullut tunnetuksi vuosien aikana.

Naiset katsovat ihaillen kun basso-Juhan vetää humba-humba-humba-sooloa.

Myös mentori ja säestäjä Tiina Syksy on päässyt lavalle ja kuvaan.

Konsertti päättyi tunnelmalliseen, kaikkien laulajien esittämään tuttuun joululauluun Arkihuolesi kaikki heitä, jonka jälkeen oli hyvä lähteä joko kotiin joulua valmistelemaan tai jatkamaan iltaa.

Naisilla ei ole kansiot, mutta personaalliset tavat asetella kätensä

Illan työn sankarit. Tero ja Juha olivat lavalla jokaisessa laulussa!

Ari on säveltänyt ja sovittanut Kulkusille myös ennen, mutta kyllä Ari nyt lopullisesti on päässyt säveltäjien joukkoon! Todistus tässä alla.

Säveltäjiä.

Koska bloggaaja on joskus puuttunut hieman negatiivisesti käsiohjelmiin, niin nyt tulee kiitosta. Käsiohjelma oli tyylikäs ja informatiivinen.

Melk

Turun Sanomien matkailusivuilla sattui tänään silmään juttu Melkin luostarista otsikolla Itävallan upein barokkiaarre.

http://www.ts.fi/teemat/matkailu/425629/Itavallan+upein+barokkiaarre

 


Kun Kulkuset kävivät konserttimatkalla Itävallassa kesä-heinäkuussa 1991 niin vierailimme myös täällä. Turun Sanomat kehottaa varaamaan aikaa.  Valitettavasti meillä oli kova kiire, joka kai osittain johtui siitä, että olimme syöneet pitkän lounaan juomineen sitä ennen ja osittain siitä, että Tonavan vesi oli sateiden jälkeen korkealla ja jokialuksella oli vaikeuksia ja sinne piti kiiruhtaa.

Lisää muistoja: Kvartetti Jukka Kuninkaanniemi, Mikko Kaikumäki, Seppo Maarala ja Harri Lindblom lauloi lounaalla merkkipäiviään viettäneille Marja-Liisa Harjulle ja TarjaTuula Koskiselle. Kukat oli haettu salaa kukkakaupasta ja bussi odotti sillä aikaa. Emme vaan tienneet miksi, koska salaisuus oli vain muutaman takana. Lounaan juomat tarjosi kuorossa lopettava Ulla Resch. Laulu oli tietysti Warum bist du so ferne.

Luostarista jäi mieleen upea katto, iso kirjasto (josta kuulemma Umberto Eco on saanut inspiraation kirjaansa Ruusun nimi) ja luuranko.  Moni varmaan muistaa sen, valitettavasti en nyt löytänyt vanhoja kuvia. Saksalainen professoriystäväni kertoi aikanaan, että  juna oli matkalla Wieniin pysähtynyt Tonavan vastarannalle, jotta ihmiset saivat ihailla (ja ehkä myös valokuvata) näkymää.

Matkalla Tonavaa pitkin Wieniin jouduimme muistaakseni vaihtamaan alusta. Ensimmäisen laivan yläkerrasta piti poistua, kaiteet kaadettiin jotta olisi mahduttu sillan alta.  Vesi oli todella korkealla. Baarissa myytiin valkoviiniä kolpakoissa.  Laulua, naurua ja hauskaa riitti kannella auringonpaisteessa viinin voimalla.

Kulkusissa ja SenioriKulkusissa laulaa vielä monta matkalla mukana ollutta.  Muistot elävät.

Ja vielä yksi asia:  Konsertti- ja kilpailumatkoilla on tärkeää varata aikaa myös nähtävyyksien katsomiseen. On aika ikävää jos matkalla on nähnyt vain konserttisaleja ja harjoitussaleja.

Itsenäisyyspäivän kirkkojuhla 2012

SULASOLin Varsinais-Suomen piiri järjesti taas perinteisen Itsenäisyyspäivän kirkkojuhlan Turun Tuomiokirkossa. Kulkuset olivat vahvasti vaikuttamassa siihen, että tilaisuudesta tuli onnistunut ja vaikuttava.

Bloggaaja ehti äänenavauksen ja soundcheckin lisäksi myymään ohjelmia sillä aikaa kuin Katariina opetti lippuäksiisiä.
 

Juhlassa esiintyivät Naantalin Laulajat, SenioriKulkuset ja lauluyhtye Vivere. Se alkoi sillä että Suomen lippu ja piirin lippu tuotiin sisään. Lipunkantajat ja airueet olivat Naantalin Laulajista.

Musiikkiosuuden aloitti kaikkien laulajien suurkuoro laulamalla Kuusiston Suomalaisen rukouksen Naantalin Laulajien johtajan Jouko Valkosen johtamana. Tämän jälkeen Naantalin Laulajat esitti oman ohjelmansa, josta Vivaldin Gloria jäi parhaiten mieleen. Anu Åberg säesti kuoriuruilla.

Tässä Naantalin Laulajat vielä harjoittelevat Gloriaa. Anu Åberg säestää ja kuorolaisten kasseja näkyvissä.

SenioriKulkuset lauloi Arja Lylyn johdolla. Ohjelmassa oli kaksi Piae Cantiones-laulua, kaksi kesäistä tunnelmapalaa ja kaksi joululaulua. Kaarlo Sarkian runon Maisema on kuoron altto TarjaTuula Koskinen pukenut sävelasuun. Se on monen suosikki ja koska Peltrut ovat sen levyttäneet, niin vanhat peltrut Sirkku ja Elisa olivat kuulemma laulaneet mukana penkistään käsin, kuten sanonta kuuluu. Arja Lyly on sovittanut laulun Eero Hulkon ja Jukka Saarisen laulun Jouluun portti aukaistaan joka sopi näin ennen joulua.

  

Vanhassa katedraalissa lauletaan vanhojen pylväiden katveessa.

SenioriKulkusten rivistöä. Alhaalla vasemmallaTarjaTuula Koskinen

Jouluun portti aukaistaan. Edessä sooloryhmä.

Pastori Anneli Rantalaihon puheen ja komeasti kaikuneen kolehtivirren Sun kätes Herra voimakkaan jälkeen oli lauluyhtye Viveren vuoro. Laulajien äänet soivat kauniisti yhteen. Kahden tutun Piae Cantiones-laulun jälkeen oli hauskaa kuulla kuinka yhtyeen mieslaulajat lauloivat vähemmän lauletun sävelmän Psallite. Joku yleisössä oli pannut merkille että Viveren naiset astuessaan sivuun ja kuunnellessaan olivat olleet ihailevan näköisiä.  

Vivere

Psallite - Veisatkaa! Viveren miehet!

Lopuksi kaikki laulajat yhdistivät voimansa ja lauloivat Arja Lylyn johdolla Finlandian. Vielä Hoosianna kaiken kirkkokansan laulamana, lippujen poistuminen ja niin oli onnistunut tilaisuus ohi ja väki poistui kotiinsa valmistautumaan Suomen suosituimman televisio-ohjelman seuraamiseen.

Komealta näyttävä ja komealta kuulostava suurkuoro.

Liput poistuvat.

Paljon oli hyvää musiikkia, mutta kyllä kaikkein sykähdyttävintä oli saada laulaa suurkuorossa kaksi Itsenäisyyspäivän hittiä. Koska ne ovat tuttuja, niin ne onnistuivat hienosti ilman erillistä harjoitustakin.

Piirin puheenjohtaja Katariina ja taloudenhoitaja Sirkku olivat kantaneet suurimman taakan järjestämisessä. Koska Kulkuset ensi vuoden itsenäisyyspäivänä ovat kilpailemassa Krakovassa, niin he huomauttivat minulle, että ensi vuonna junailet sitten kaiken yksin. Olisko vapaaehtoisia vaikka ohjelmien myyjiksi?

Sirkku ja Katariina roudaavat tavaroita pois ja odottavat kuusen varjossa Teron autoa, kuljetuspalvelua siis.

Tämän postauksen kuvat ovat Katariina Kärki-Suden ja bloggaajan itsensä ottamat.

Karaoken vaaroja

Viikonlopun Iltalehdessä sattui silmiin musiikkiin liittyvä hirmuinen uutinen. Karaokelaulajien ei kannata siis lähteä Kiinaan.

Hieman mietin myös sitä, toimiiko tämä sama kuulijoiden tuomio myös kuoron esiintyessä. Toisaalta Kulkuset uskaltaisivat kyllä lähteä konserttimatkalle Kiinaan, onhan kaikilla laulajilla nuottikorva kunnossa!

Syyskokous

Sekakuoro Kulkuset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Katedraalikoulussa tiistaina 27.11.2013. Läsnä oli noin 40 jäsentä. Kokous kulki juohevasti suuren yksimielisyyden vallassa. Hienoa, koska sekä isolla kuorolla että senioreilla oli harjoituspäivä ja esiintymisiä on tulossa.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Viitanen-Vanamo ja sihteeriksi yhdistyksen sihteeri Katariina Kärki-Susi. Sirkku valittiin myös Kulkusten puheenjohtajaksi vuodeksi 2013.

Puheenjohtaja ja sihteeri työssä.

Koko hallitus valittiin uudestaan ensi vuodeksi. Tyytyväisiä siis ollaan oltu toimintaan. Hallitus valitsee sitten ja kutsuu toimihenkilöt eli sihteerin, rahastonhoitajan, isännän ja emännän, joita ei siis valita yleisessä kokouksessa.

Senioritoimikunnan kokoonpanossa tapahtuu pieni muutoksia, tärkeimpänä että Leena Haulisto aloittaa uutena rahastonhoitajana.

Musiikkilautakunta jatkaa, ison kuoron äänenvalvojat jatkavat. Seniorit päättivät, että aikuiset ihmiset eivät tarvitse äänenvalvojia, mutta Kirsti Laine toimii kaikkien äänien läsnäolokirjurina.

Heli Ylikleemola on toiminut ansiokkaasti OK-opintokeskuksen yhteyshenkilönä ja jatkaa.

Molempien kuorojen taiteelliset johtajat jatkavat, mutta varalaulunjohtajissa tapahtui pieni muutos, Merja Heinonen on toinen SenioriKulkusten varalaulunjohtajista. Hän saikin saman illan harjoituksissa heti töitä.

Ison kuoron varalaulunjohtajat Tiina Syksy ja Ari Törmä vasemmalla ja oikealla ja SenioriKulkusten varalaulunjohtajat Tarja Tuula Koskinen ja Merja Heinonen keskellä.

Vuosi 2013 on juhlavuosi, Kulkuset täyttää 95 vuotta 4.1.2013. Ohjelmaa on runsaasti, koko yhdistyksen kaikkien kokoonpanojen konsertti Akatemiatalossa heti Nuutinpäivänä ja vuoden päättää joulujuhlakonsertti ja joulujuhla Kårenilla 14.12.

Iso kuoro matkustaa  kesäkuussa Tampereen Sävelen kuorokatselmukseen ja tasan puoli vuotta myöhemmin Krakovan adventti- ja joulumusiikkikilpailuun. Marraskuussa on kaksi konserttia 100 vuotta täyttävän Kilven Kuoron kanssa. Vanhukset siis yhdessä.

SenioriKulkuset konsertoivat omin päin jo Loppiaisena ja uudestaan maaliskuussa Vanhalla Raatihuoneella. Syyskaudella on myös oma konsertti ja pienempiä esiiintymisiä on lisäksi luvassa, muun muassa jo traditioksi muodostunut lauluisku kevätkaudella. Kolmas vuosi jolloin se toteutetaan, onhan se jo traditio, eikö niin?

Eturivissä vasemmalta Päivi Aitamurto, Anne Mäki-Järvelin ja Ulla Anttila.

Tässä kohtaa puheenjohtaja selvitti talousarvioa.

Tässä senioritoimikunnan sihteeri Marja Tuomiaho ja puheenjohtaja Sinikka Lumijärvi ovat keskittyneet asiakirjoihin, niin myös Eeva-Liisa Valkonen.

Puhuttiin netistä ja sekö veti Riku Mäntysalon mietteliääksi?  Seuraavassa pöydässä näkyvät Tero Vanamo ja Tarja Tuula Koskinen sekä selkä päin Ilkka Lindroos ja Heikki Karkke.

Kulkuset siirtyvät suuren yksimielisyyden vallassa juhlavuoteen. Odotusta on jo ilmassa. Vuosi tulee olemaan kiireinen ja täynnä hienoja tapahtumia. Kai asia on niin, että ilman kiirettä ei synny tuloksia, kyllä moni väittää että deadline on se joka tarvitaan juttujen valmistumiseen. 

Siljan terveiset

Sopraano Silja Vakkila täytti vuosi sitten pyöreitä vuosia ja SenioriKulkuset esiintyivät sekä a cappella-ohjelmalla että orkesterin säestyksellä.

Tässä Siljan terveiset:

 

Tässä kuva  noin vuosi sitten 19.11.2011 syntymäpäiviltäni. Juuri kuorossa 2011 syyskuussa aloittaneena, pääsin heti tuoreeltaan laulamaan SeniorKulkusten juhlakonserttiinkin lokakuussa 27.10.2011 sekä sain koko kuoron myös omille syntymäpäivilleni Brinkkalan taloon 19.11.2011. Kuorolla oli hieman ahdasta, koska olitte ihania ja teitä tulikin niin paljon! Noutopöytä ja orkesterikin oli samassa tilassa Vihreässä salissa. Mutta paljon kiitoksia olen saanut kuulijoilta jotka tulivat Vihreään saliin, aulaan sekä "kynnyksille"  Vaakuna- ja Joulurauhahuoneesta kuuntelemaan lauluamme. Kuoron musiikkiosuus lauluineen oli sykähdyttävä ja merkitsee paljon. Olitte luomassa juhlahetkeä joka säilyy muistoissani.

Siis iloa vielä vuoden jälkeenkin, KIITOS!

Terveisin jälleen vuoden vanhentunut ja "viisastunut"

Silja Vakkila

Ystävyyden joulukonsertti

Sekakuoro Kulkusten joulukonsertti oli yhteistyönä Odd Fellow-järjestön kanssa järjestetty ystävyyden joulukonsertti Martinkirkossa jo lauantaina 24.11. Aikaisin (kirkko ei kai ollut myöhemmin vapaana), mutta ihan hyvä näin, eipä iskenyt suureen joulukonserttiruuhkaan. Ehkä juuri tästä syystä väkeä oli kutakuinkin kirkon täydeltä, joten taas tuli rahaa hyväntekeväisyydelle. Osa hyväntekeväisyydestä ohjautuu Kulkusille, koska Kulkuset ovat myös myyneet lippuja.

"Järjestävän seuran" Frater Aboense-kvartetin esitysten jälkeen Kulkuset marssivat kirkon keskikäytävää lavalle. Tyylikästä, onneksi en ollut näkemässä sitä hässäkkää joka kuulemma oli eteisessä, pikkulintuset lauloivat siitä. Järjestäytyminen ja lavalle meno olisi kyllä hyvä aina harjoitella.  Nimimerkki Kokemusta on.

Nautin konsertista. Sekä kuoro että kuoron pienyhtyeet hoitivat leiviskänsä ansiokkaasti. Kun oli erilaisia kokoonpanoja tuli myös vaihtelua ohjelmistoon ja se on hyvä juttu. Ohjelmiston valinnasta voi tietysti olla monta mieltä, ja joku laulu miellyttää enemmän kuin toiset. Kun oli paljon vieraampaa ohjelmistoa, niin nuo lopussa lauletut pari "pakollista" jättivät kaikille tutun joulumielen kotimatkalle.

Taitoni ei riitä esitysten tarkempaan analysointiin ja tiedän että Satu on ahkerasti harjoittanut kuoroa ja karsinut mahdolliset virheet. Jotain pikkuvirheitä tulee aina ja ne tekevät live-tapahtumasta konsertin. Jos haluaa kuulla steriiliä ja täydellistä laulua voi kuunnella levyjä kuulokkeilla.

Sallittaneen kuitenkin, että lainaan tähän kevätkonsertin jälkeen kirjoittamani blogin tekstiä: "Satu osaa loihtia esiin kuorosta kauniita pianoja ja pianissimoja, mutta tuli hieman mieleen - kerettiläisesti ehkä - että pianot olisivat vielä vaikuttavammat jos välillä saisi kuulla kunnon forten."

Kulkuset ovat usein laulaneet tämän upean alttaritaulun edessä. Kirkko oli täynnä mutta eturivit oli varattu kuorolaiseille.

Konsertti on ohi ja Satu sai kukkia. Mutta ihmiset katsovat toiseen suuntaan.  Mitä siellä on?

Siellä on lisää kuorolaisia, kaikki kun eivät mahtuneet samaan kuvaan.

 

Olen säästänyt suurimman virheen ja suurimman puutteen lopuksi, eikä se ole Kulkusten syytä. Vaikka jo viime vuonna lähetin palautetta "Outo Heppu"-yhdistykselle, niin taas käsiohjelmasta puuttuivat kaikki tiedot laulujen tekijöistä. Paitsi että se vähentää suuresti konserttinautintoa, niin se on suorastaan hävytöntä säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia kohtaan. Ettei vaan hän joka on sinänsä kauniin ohjelmalehtisen suunnitellut ole ajatellut, että ohjelma on tyylikkäämpi näin. Tähän olisivat nämä tekijätiedot mahtuneet oikein hyvin.

Katariina kertoi runojen ohessa osan laulujen tiedoista, mutta osa jäi täysin vieraiksi. Kun minulle oli paljon vieraita lauluja, niin arvaan että monelle yleisössä oli vieläpä enemmän vieraita lauluja. Onneksi sentään internetissä asuu Herra Google, jonka tiedot ovat laajat ja monipuoliset. Mutta tuskin sentään on tarkoitus että yleisö istuu näpräillen älypuhelinta tai ipadia.

Ihanaa kun saa olla mielensäpahoittaja. Ensi vuonna en kyllä tule konserttiin ellei tätä asiaa ole korjattu. Tai minulle annetaan erikseen monistettu ohjelma jossa nämä tiedot ovat.