Saksalaisvieraita

SenioriKulkuset vieraili Dortmundissa ja Waltropissa Saksassa syyskuussa 2014. Tästä löytyy raportti blogissa. (http://peltru.blogspot.fi/2014/09/in-deutschland.html) Saksalainen Chorgemeinschaft St. Marie Waltropista kävi nyt vastavierailulla.

Bassomme Matti Tammisen vaimo Christine on alkujaan saksalainen.  Hänen tuttujensa kautta tämä kuoro löytyi aikanaan. Se on roomalaiskatolinen kirkkokuoro.  Christine ja Matti olivat torstaina 11.8. kuoroa vastassa Hki-Vantaan lentokentällä ja toivat sen Turkuun, jossa vieraiden majapaikkana oli Ursininkadulla sijaitseva Birgittalaisluostarin vieraskoti.

Perjantaina oli vuorossa kiertoajelu Turussa. Alttomme Marre sekä bloggaaja  olimme mukana tapaamassa vanhoja tuttujamme ja siirtämällä omalta osaltamme tietojamme ja muistojamme vieraille, jotka olivat hyvin kiinnostuneita. Olimme yli kaksi tuntia kierroksella ja Tuomiokirkossa meni noin puoli tuntia.  Opas oli saksalaissyntyinen Birgit ja hän kertoi mukavasti yleisinformaation lisäksi Saksaan liittyvistä asioista Turussa. Ja opetti vieraat lausumaan "mansikkajäätelötötterö".

Vieraita linnan edustalla.  Ja Marre vasemmalla.

Puheenjohtaja Torsten Stern on innokas valokuvaaja. Tässä tulossa laivaa kuvaamasta.

Oma otokseni.

Pyynnöstäni piti kokeilla akustiikkaa.

Kuoro Tuomiokirkon portailla.  Missä Marre luuraa?

Suurtorilla. Kerroin tietysti että meillä on usein konsertti Raatihuoneen salissa.

 Perjantaina kello 16.30 alkoi Happy House-huoneistossa Ursininkadulla kuorojen yhteinen illanvietto. Talkoolaiset olivat loihtineet sinne todella maukkaan aterian, oli lihaa, lihapullia, kahta salaattia jne. Lopuksi kahvia ja kakkua.  Tunnelma nousi kattoon osaksi myös siksi, että Terho-tenorimme oli vieraillut pakettiautolla Tallinnassa...  Kaikille työtä tehneille vielä kerran todella ISOT kiitokset!

Laulettiin, keskusteltiin, syötiin ja juotiin. Saimme pieniä kiitoslahjoja ja kuulimme hienoja musiikkiesityksiä. Vivere, NeliVeto sekä varajohtajamme Marjatta Sigfridssonin pojanpojat Saksasta olivat "lavalla".

Christine, Torsten ja vaimonsa Sylvia. Hienoa että meillä on Christine tulkkaamassa.

Oma puheenjohtajamme Marja toivottaa tervetulleeksi.

Tässä heidän kirkkonsa ja makeinen pehmentämässä.

Kiitokset Matille ja Christinelle. Yhteyshenkilöt.

Vivere ilahdutti laulullaan.

Maarit antaa jo uusia ääniä, mutta Arja taputtaa vielä.

Toni ja Juhani Sigfridsson.

NeliVedon suosio oli taattu viimeistään kun ylimääräisenä oli Warum bist du so ferne.

Lauantaina vieraat ja monta meidän kuorostamme lähti piknikristeilylle. Vettä tuli, mutta ei haitannut, istuimme sisätiloissa laulamassa. Harjoiteltiin yhteisnumeroa sunnuntain messuun, opetettiin vieraille Ave Maris Stella, laulettiin kaanonina Minun kultani kaunis on ja laulettiin saksaksi ja suomeksi säkeistö marssilaulusta Erica. Se on siis se laulu jossa kerrotaan kuinka kankahalla kasvaa kaunis kukkanen nimeltään Kaarina. Lauloimme tietysti myös laulun Kun kävelin kesäillalla.  Se esitettiin jo Saksassa kaksi vuotta sitten yhteisesti konsertissa.

Välipalalla 1

Välipalalla 2.

Kaksi villiä viikinkiä.

Terho ja Torsten syömässä.

Kotimatkalla sää muuttui ihanan aurinkoiseksi ja lämpimäksi ja Viking Gracen takakannella suojassa tuulelta oli "kuin Karibialla" kuten yksi rouva sanoi minulle.

Sopraanot kuin Karibialla. Kuva Leena Haulisto.

Sunnuntaina kuoro lauloi roomalaiskatolisen kirkon messussa.  Kuorolaisiamme oli mukana vahvistuksena.  Itse en ollut, mutta kuulemma oli mennyt hyvin.  Vieraamme ehtivät illalla Key Ensemblen konserttiin ja olivat haltioituneita.

Maanantaina aamupäivällä sitten kohti Helsinkiä bloggaajasedän johdolla.  Söimme Lohjan ABC:ssa, teimme kiertoajelun Helsingissä ja  kävimme myös Sibeliusmonumenttia katsomassa, tutustuimme Temppeliaukion kirkkoon ja sitten lentokentälle hyvissä ajoin. Oli jäähyväisten aika.

Kamera meni epäkuntoon, mutta onneksi kännykkä toimi ja sain muistoksi selfien. Molemmilla samanlainen tuima ilme. Säveltämistä ja "säveltämistä" mielessä? :-)

Vieraamme olivat erinomaisen tyytyväisiä vierailuunsa ja toivottivat meidät taas tervetulleiksi Saksaan kahden vuoden päästä. Senioritoimikunta lyö viisaat päänsä yhteen ja pohtii ja suunnittelee kuoromme ohjelmaa. Paljon on taas tulossa ja kaikkien lukijoiden kannattaa ehdottomasti muistaa että juhlakonserttimme on Sigyn-salissa 1.10.  SenioriKulkuset 30! Vielä mahtuu mukaan vaikka kysyntä on kova.

Vivere tarjosi Suolaista ja makeaa

Kävin Viveren konsertissa 9.6.2016 Vanhalla Raatihuoneella. Todella vain kävin, sillä jouduin puolivälissä lähtemään jotta ehtisin katsomaan jalkapallo-ottelua TPS-JJK. Hirveä ongelma, olen sekä Viveren että Tepsin fani. TPS:n peleihin minulla on kausikortti, ei vielä ainakaan Viveren konsertteihin.

Kulkusten puheenjohtaja ja Viveren laulaja (ja paljon muuta) Harri Lindblom kulki joku vuosi sitten t-paidassa jossa oli teksti Musiikki pelasti minut urheilulta. Minun mielestäni molemmat ovat erittäin tärkeitä ja viihdyttäviä ja olen molempien suuri fani.  Ikävää kun tulee päällekkäisyyksiä.  Huomenna jalkapallon EM-kisat alkavat Ranskassa ja joka ilta TV:ssä on pelejä.  Onneksi kevätkauden kuoroharjoitukset ovat nyt ohi!

Mutta itse konserttiin! Se alkoi kolmella suomalaisella laululla. Kuultiin Liisa Matveisen Moment Musical, Juhani Komulaisen Sade ja Ilkka Kuusiston Hiljainen ilta. Viimeksi mainittu jäi erikoisesti mieleeni. Nautittavaa!

Englanninkielisessä rytmikkäässä osuudessa kuultiin  Charles Trenet'n La Mer eli Beyond the Sea, Bobby Darinin aikanaan tunnetuksi tekemä. Wikipedia tietää kertoa, että säveltäjän kuollessa vuonna 2001 oli laulusta tehty jo yli 4000 levytystä.  Vivere oli siis hyvässä seurassa laulaessaan tätä kekseliästä sovitusta. 

Antonio Carlos Jobim oli yksi bossa novan luojista.  Hän tuli 1960-luvulla vahvasti musiikkimaailman tietoisuuteen. Hänen tuotannostaan kuultiin Wave, hänen parhaiten menestyneen lp-levynsä nimikkolaulu vuodelta 1967. 

Kuoron naiset olivat vuorossa. Burt Bacharachin ja Hal Davidin I Say a Little Prayer, Dionne Warwickin Billboardin lista numero 4 vuodelta 1967 sai naisilta hienon tulkinnan. Aviopari Felice ja Boudleaux Bryantin All I Have to Do Is Dream on vuodelta 1958.  Se oli Everly Brothersin megahitti, ainoa laulu joka on ollut samanaikaisesti kaikkien Billboardin listojen ykkösenä. Kun tämä "Ikuisten Veljesten" tulkinta on kovin tuttu, niin en saanut oikein otetta naisten sinänsä siististä mutta hieman steriilistä esityksestä.  Olisiko Arto Leinon kitarakomppi ollut tässä paikallaan?

Arto Leinon kitaraa kuultiin miesten laulussa Besame mucho. Tämä meksikolaisen Consuelo Velasquezin sävellys oli ainakin nuoruudessani jokaisen tanssiorkesterin vakio-ohjelmistoa. Miehiltä tämä Suutele minua paljon eli Pussaa mua pitkään kuten aikanaan sanottiin oli hienosti esitetty pyyntö.  Tätä ennen oli vuorossa Aki Sirkesalon Kissanainen, jossa kuultiin pieni pätkä Vaaleanpunaisen pantterin teemasta.

Tässä vaiheessa lähdin seuraavaan paikkaan. Tangoa ja rokkia olisi ollut lopuksi tarjolla, joten yleisö, joka palkitsi esitykset vahvoin aplodein, nautti  ihan varmasti loppuun asti.

Konsertin juontajana toimi Katariina Kärki-Susi, joka välillä tulkitsi vahvasti eläytyen aiheeseen sopivia runoja. 

Käsiohjelma oli kekseliäs, ainakin minun ohjelmani oli liimattu Stockmann Premiére julkaisun ruokasivun päälle.  Tosin siinä oli vain suolaista, mutta yhtyehän tarjosi makeaa mahan täydeltä.

Lopuksi anteeksipyyntö.  Osallistuin yhteen laulun muutaman sekunnin ajan kännykkämelodiallani. Oli käynyt unohdus. Kun tällainen vanha pappa ja moni muukin käy jo hajamieliseksi, voisi olla hyvä ajatus muistuttaa kännyköistä konsertin alussa. Olin tässä talvella teatterissa ja siellä kehotettiin muistamaan, että esityksen jälkeen on taas laitettava kännykkä päälle.

Konsertti jäi siis kesken, mutta ei hirveästi harmittanut että joutui lähtemään.  Kas TPS voitti vauhdikkaan pelin 5-1.

Vivere lauloi kesän tulevaksi

Lauluyhtye Vivere konsertoi Vanhalla Raatihuoneella 3.6. teemalla Mesimarjoja & kesähellettä. Toivokaamme, että kesähelteitä on tulossa, konserttipäivänäkin satoi, tosin konsertin alkaessa aurinko jo paistoi. Yhtye oli sonnustautunut kesätamineisiin ja lavalla oli kesäistä rekvisiittaa.

Ohjelmisto oli mukavan kesäinen sekoitus, jossa oli muutamia tuttuja klassikkoja kuten Kasken Kesäyö ja Kuusiston Hiljainen ilta ja minulle aivan tuntemattomia lauluja. Aika laidasta laitaan mentiin. Viihdyttävää, vaihtelevaa.

Laulajat odottivat jo lavalle pääsyä kun bloggaaja tuli viime tingassa

Ja konsertti alkoi

 

Juha Holman Dolce far niente. "Ihanaa tehdä ei mitään."

Kun naiset lauloivat niin miehet toteuttivat sanomaa.

Juha Laakso oli runoillut kaikki juonnot. Hauskaa, ja Juha sai ansaitut aplodit.

Juha juontaa

Ohjelmisto oli vaihtelevaa.  Niin oli myös esittäjistö, sillä laulettiin pienryhmissä ja myös solistit pääsivät esiin.  O sole mio, hienosti kesään istuva Eduardo di Capuan tuttu laulu, tunnetaan ehkä parhaiten tenorien bravuurina, mutta Ari Törmän pehmeän basson tulkitsemana Arto Leinon säestäessä kitaralla, se pääsi hienosti oikeuksiinsa.  Konsertin mieleenpainuvimpia esityksiä!

Ari Törmä italialaistunnelmissa. Kitaran kotelo odottaa kolikkoja.

Timo Koivusalon minulle ennestään täysin tuntematon laulu Entä sitten oli todellinen yllätys.  Ari Törmä oli tehnyt hienon sovituksen ja tämä laulu tulee varmaan olemaan haluttu monenlaisiin juhlapäiviin.

A Nightingale Sang in Berkeley Square on aina hauska kuulla.  Sovituksen hankalat harmoniat ovat haaste laulun esittäjille. Lontoon Berkeley Squarella on bloggaajakin käynyt ja siellä hyräillyt kauan tätä laulua.

Charles Trenet'n La Mer - Beyond the Sea - toi mieleen nuoruuden ja Bobby Darinin esityksen, joka oli suuri hitti aikoinaan.

Aviopari Maarit ja Harri laulaa Muita enemmän ja Arto myötäilee kitaralla.

 Yleisö sai laulaa mukana laulussa Kerran saavun satamaan. Ajattelin kysyä "Får man sjunga på svenska?"  Pyydän anteeksi näitä henkilökohtaisia muistoja, mutta kesällä 1954 asuin kolme kuukautta pikkupoikana Tukholman saaristossa  ja tämä Stig Olinin  valssi En gång jag seglar i hamn oli silloin  todella suosittu. Stig Olin teki sen ohjaamaansa elokuvaan, jonka ensi-ilta oli hiljattain ollut.

Konsertin loppunumero oli Twist and Shout.  Vivere revitteli todella vauhdikkaasti!

Lopuksi miehet lahjoittivat lavalla olleet marketat naisille yleisössä.

Kiitos Vivere, konsertti oli mukavan viihteellinen ja viihdyttävä ja osoitti taas kerran teidän monipuolisuutenne ja kuinka kauniisti laulunne soi.

On konsertissa niin mukavaa,

monenlaista siellä kuulla saa.

Siellä käytiin ahon laitaa,

ei kuitenkaan ilman paitaa.

Miehet lauloivat Elvistä,

eivät heiluttaneet pelvistä.

Laulajien äänet sointuivat yhteen,

olisi kuunnellut vaikka kahteen. 

Päättyy ontuva laukka runoratsun,

kulkee huonosti kuin vanha Datsun?

Vivere lauloi Ruskon kirkossa

Kävin Viveren joulukonsertissa Ruskon kirkossa eilen illalla eli 29.11.  Kaunis keskiaikainen harmaakivikirkko, joka luultavasti on rakennettu 1510-1530. Kirkko on selvästi pienempi kuin Katariinan tai Maarian kirkot, esitteen mukaan 22 metriä pitkä.

Ruskon kirkko

Tässä kirkko ennen konsertti, Hannu Aali oli ehtinyt paikalle tuossa vasemmalla.

Konsertin aluksi valot himmennettiin ja laulajat lauloivat kynttilät kädessä Ari Törmän laulusarjasta Unto us ensimmäisen osan. Olen muuten aikisemminkin todennut että tuon Arin laulusarjan neljännellä laululla Good news on selvää hittipotentiaalia. Siis pidän siitä.

Muut laulut laulettiin sitten normaalivalaistuksessa. Hienoa käsiohjelmaa ei olisi muuten oikein nähnyt lukea, varsinkin kun konsertissa oli yhteislauluja joiden sanat oli painettu ohjelmaan.

Konsertin alkupuolella oli monelle tuntemattomia ja ulkomaalaisia lauluja, hankalan tuntuisia. Toisella puoliskolla kuultiin tuttuja joululauluja.

Konserttia rytmittivät välillä lauletut yhteislaulut. Ensimmäinen oli Tulkoon Joulu, Pekka Simojoen säveltämä laulu, jota tietysti lauloin innolla.  Sanotaanhan kertosäkeessä "Joulu on taas, kulkuset soi".  Niinhän ne tekevät, myös ja varsinkin isolla alkukirjaimella.

 

Yhteislauluja johti pieni ryhmä esilaulajia. Arto Leino säesti taitavasti kitaralla. Ei mahtunut kuvaan.

  Mielestäni oli tunnelmallinen ja nautittava joulukonsertti.

Tässä Vivere konsertin jälkeen.