Saksalaisvieraita

SenioriKulkuset vieraili Dortmundissa ja Waltropissa Saksassa syyskuussa 2014. Tästä löytyy raportti blogissa. (http://peltru.blogspot.fi/2014/09/in-deutschland.html) Saksalainen Chorgemeinschaft St. Marie Waltropista kävi nyt vastavierailulla.

Bassomme Matti Tammisen vaimo Christine on alkujaan saksalainen.  Hänen tuttujensa kautta tämä kuoro löytyi aikanaan. Se on roomalaiskatolinen kirkkokuoro.  Christine ja Matti olivat torstaina 11.8. kuoroa vastassa Hki-Vantaan lentokentällä ja toivat sen Turkuun, jossa vieraiden majapaikkana oli Ursininkadulla sijaitseva Birgittalaisluostarin vieraskoti.

Perjantaina oli vuorossa kiertoajelu Turussa. Alttomme Marre sekä bloggaaja  olimme mukana tapaamassa vanhoja tuttujamme ja siirtämällä omalta osaltamme tietojamme ja muistojamme vieraille, jotka olivat hyvin kiinnostuneita. Olimme yli kaksi tuntia kierroksella ja Tuomiokirkossa meni noin puoli tuntia.  Opas oli saksalaissyntyinen Birgit ja hän kertoi mukavasti yleisinformaation lisäksi Saksaan liittyvistä asioista Turussa. Ja opetti vieraat lausumaan "mansikkajäätelötötterö".

Vieraita linnan edustalla.  Ja Marre vasemmalla.

Puheenjohtaja Torsten Stern on innokas valokuvaaja. Tässä tulossa laivaa kuvaamasta.

Oma otokseni.

Pyynnöstäni piti kokeilla akustiikkaa.

Kuoro Tuomiokirkon portailla.  Missä Marre luuraa?

Suurtorilla. Kerroin tietysti että meillä on usein konsertti Raatihuoneen salissa.

 Perjantaina kello 16.30 alkoi Happy House-huoneistossa Ursininkadulla kuorojen yhteinen illanvietto. Talkoolaiset olivat loihtineet sinne todella maukkaan aterian, oli lihaa, lihapullia, kahta salaattia jne. Lopuksi kahvia ja kakkua.  Tunnelma nousi kattoon osaksi myös siksi, että Terho-tenorimme oli vieraillut pakettiautolla Tallinnassa...  Kaikille työtä tehneille vielä kerran todella ISOT kiitokset!

Laulettiin, keskusteltiin, syötiin ja juotiin. Saimme pieniä kiitoslahjoja ja kuulimme hienoja musiikkiesityksiä. Vivere, NeliVeto sekä varajohtajamme Marjatta Sigfridssonin pojanpojat Saksasta olivat "lavalla".

Christine, Torsten ja vaimonsa Sylvia. Hienoa että meillä on Christine tulkkaamassa.

Oma puheenjohtajamme Marja toivottaa tervetulleeksi.

Tässä heidän kirkkonsa ja makeinen pehmentämässä.

Kiitokset Matille ja Christinelle. Yhteyshenkilöt.

Vivere ilahdutti laulullaan.

Maarit antaa jo uusia ääniä, mutta Arja taputtaa vielä.

Toni ja Juhani Sigfridsson.

NeliVedon suosio oli taattu viimeistään kun ylimääräisenä oli Warum bist du so ferne.

Lauantaina vieraat ja monta meidän kuorostamme lähti piknikristeilylle. Vettä tuli, mutta ei haitannut, istuimme sisätiloissa laulamassa. Harjoiteltiin yhteisnumeroa sunnuntain messuun, opetettiin vieraille Ave Maris Stella, laulettiin kaanonina Minun kultani kaunis on ja laulettiin saksaksi ja suomeksi säkeistö marssilaulusta Erica. Se on siis se laulu jossa kerrotaan kuinka kankahalla kasvaa kaunis kukkanen nimeltään Kaarina. Lauloimme tietysti myös laulun Kun kävelin kesäillalla.  Se esitettiin jo Saksassa kaksi vuotta sitten yhteisesti konsertissa.

Välipalalla 1

Välipalalla 2.

Kaksi villiä viikinkiä.

Terho ja Torsten syömässä.

Kotimatkalla sää muuttui ihanan aurinkoiseksi ja lämpimäksi ja Viking Gracen takakannella suojassa tuulelta oli "kuin Karibialla" kuten yksi rouva sanoi minulle.

Sopraanot kuin Karibialla. Kuva Leena Haulisto.

Sunnuntaina kuoro lauloi roomalaiskatolisen kirkon messussa.  Kuorolaisiamme oli mukana vahvistuksena.  Itse en ollut, mutta kuulemma oli mennyt hyvin.  Vieraamme ehtivät illalla Key Ensemblen konserttiin ja olivat haltioituneita.

Maanantaina aamupäivällä sitten kohti Helsinkiä bloggaajasedän johdolla.  Söimme Lohjan ABC:ssa, teimme kiertoajelun Helsingissä ja  kävimme myös Sibeliusmonumenttia katsomassa, tutustuimme Temppeliaukion kirkkoon ja sitten lentokentälle hyvissä ajoin. Oli jäähyväisten aika.

Kamera meni epäkuntoon, mutta onneksi kännykkä toimi ja sain muistoksi selfien. Molemmilla samanlainen tuima ilme. Säveltämistä ja "säveltämistä" mielessä? :-)

Vieraamme olivat erinomaisen tyytyväisiä vierailuunsa ja toivottivat meidät taas tervetulleiksi Saksaan kahden vuoden päästä. Senioritoimikunta lyö viisaat päänsä yhteen ja pohtii ja suunnittelee kuoromme ohjelmaa. Paljon on taas tulossa ja kaikkien lukijoiden kannattaa ehdottomasti muistaa että juhlakonserttimme on Sigyn-salissa 1.10.  SenioriKulkuset 30! Vielä mahtuu mukaan vaikka kysyntä on kova.

Seniorit lauloivat kesälomalla.

SenioriKulkuset tapasivat tiistaina 27.6 laulun merkeissä.  Uittamon Paviljongin ravintolassa oli päivällä rauhallista ja saimme harjoitella uuden laulun.  Tietenkin laulettiin myös vanhoja sisällä ja ulkona terassilla. Sen minkä siellä ulkona akustiikassa menetti voitti maisemissa.

Lienee turha mainita, että täällä korkealla oli ihan pakko kajauttaa Mä oksalla ylimmällä...

 Aloitimme siis sisällä uudella laululla, Arja Lylyn sovittamalla Pentti Viherluodon Portsan poikien laululla. Ensiesitys on Raatihuoneella Turun Päivänä 18.9. Turkulaista musiikkia Turun Päivänä.

Palautettiin mieliin pari laulua, joita ei ollut taas  vuoteen laulettu.  Yllättävän nopeasti unohtaa. 

Sitten ulos terassille. Miehet lauloivat ensin yhden laulun ja sitten naiset ja miehet jäivät seisomaan vastakkain.  Ihan hyvä on laulaa niin, ei aina tarvitse olla perinteistä kuoromuotoa.

Yleisoä eli ravintolan muita asiakkaita oli muutama.  Yksi herra oli laulanut Laulun Ystävissä ja tuli kehumaan sointia.  Mukavaa! Monella kuorolaisella oli muita kesäkiireitä, mutta edustava joukko saatiin kokoon.

Saksalainen kuoro, jonka vieraina kävimme syyskuussa 2014, tulee vastavierailulle elokuun toisella viikolla. Yhteisen illanvieton järjestelyjen talkooryhmä kokoontui laulujen jälkeen, Tammisen Matti on mukana, mutta myöhästyi valokuvasta. Loppukesällä on siis taas ohjelmaa. Emme laiskistu.

Kun kävelin parkkipaikalle ja ohitin tanssilavan palautui Kulkusten ison kuoron loistava kevätkonsertti siellä mieleeni. Tuossa edellä olevassa kuvassa oikealla Marja, jonka kertomukset lavan historiasta värittivät mukavasti konserttia ja loivat tunnelmaa.

Parkkipaikalla oli tulevien tanssien mainoksia.  Perjantaina on solistina Marita Taavitsainen.  Tuskin arvaan aivan väärin jos silloin yleisön pyynnöstä (tai siitä huolimatta) kuullaan André. Jos tanssijalka vipattaa, niin  sinne tarkistamaan olenko oikeassa. Minulla ei vipata, istun kotona katsomassa jalkapalloa.

Vivere tarjosi Suolaista ja makeaa

Kävin Viveren konsertissa 9.6.2016 Vanhalla Raatihuoneella. Todella vain kävin, sillä jouduin puolivälissä lähtemään jotta ehtisin katsomaan jalkapallo-ottelua TPS-JJK. Hirveä ongelma, olen sekä Viveren että Tepsin fani. TPS:n peleihin minulla on kausikortti, ei vielä ainakaan Viveren konsertteihin.

Kulkusten puheenjohtaja ja Viveren laulaja (ja paljon muuta) Harri Lindblom kulki joku vuosi sitten t-paidassa jossa oli teksti Musiikki pelasti minut urheilulta. Minun mielestäni molemmat ovat erittäin tärkeitä ja viihdyttäviä ja olen molempien suuri fani.  Ikävää kun tulee päällekkäisyyksiä.  Huomenna jalkapallon EM-kisat alkavat Ranskassa ja joka ilta TV:ssä on pelejä.  Onneksi kevätkauden kuoroharjoitukset ovat nyt ohi!

Mutta itse konserttiin! Se alkoi kolmella suomalaisella laululla. Kuultiin Liisa Matveisen Moment Musical, Juhani Komulaisen Sade ja Ilkka Kuusiston Hiljainen ilta. Viimeksi mainittu jäi erikoisesti mieleeni. Nautittavaa!

Englanninkielisessä rytmikkäässä osuudessa kuultiin  Charles Trenet'n La Mer eli Beyond the Sea, Bobby Darinin aikanaan tunnetuksi tekemä. Wikipedia tietää kertoa, että säveltäjän kuollessa vuonna 2001 oli laulusta tehty jo yli 4000 levytystä.  Vivere oli siis hyvässä seurassa laulaessaan tätä kekseliästä sovitusta. 

Antonio Carlos Jobim oli yksi bossa novan luojista.  Hän tuli 1960-luvulla vahvasti musiikkimaailman tietoisuuteen. Hänen tuotannostaan kuultiin Wave, hänen parhaiten menestyneen lp-levynsä nimikkolaulu vuodelta 1967. 

Kuoron naiset olivat vuorossa. Burt Bacharachin ja Hal Davidin I Say a Little Prayer, Dionne Warwickin Billboardin lista numero 4 vuodelta 1967 sai naisilta hienon tulkinnan. Aviopari Felice ja Boudleaux Bryantin All I Have to Do Is Dream on vuodelta 1958.  Se oli Everly Brothersin megahitti, ainoa laulu joka on ollut samanaikaisesti kaikkien Billboardin listojen ykkösenä. Kun tämä "Ikuisten Veljesten" tulkinta on kovin tuttu, niin en saanut oikein otetta naisten sinänsä siististä mutta hieman steriilistä esityksestä.  Olisiko Arto Leinon kitarakomppi ollut tässä paikallaan?

Arto Leinon kitaraa kuultiin miesten laulussa Besame mucho. Tämä meksikolaisen Consuelo Velasquezin sävellys oli ainakin nuoruudessani jokaisen tanssiorkesterin vakio-ohjelmistoa. Miehiltä tämä Suutele minua paljon eli Pussaa mua pitkään kuten aikanaan sanottiin oli hienosti esitetty pyyntö.  Tätä ennen oli vuorossa Aki Sirkesalon Kissanainen, jossa kuultiin pieni pätkä Vaaleanpunaisen pantterin teemasta.

Tässä vaiheessa lähdin seuraavaan paikkaan. Tangoa ja rokkia olisi ollut lopuksi tarjolla, joten yleisö, joka palkitsi esitykset vahvoin aplodein, nautti  ihan varmasti loppuun asti.

Konsertin juontajana toimi Katariina Kärki-Susi, joka välillä tulkitsi vahvasti eläytyen aiheeseen sopivia runoja. 

Käsiohjelma oli kekseliäs, ainakin minun ohjelmani oli liimattu Stockmann Premiére julkaisun ruokasivun päälle.  Tosin siinä oli vain suolaista, mutta yhtyehän tarjosi makeaa mahan täydeltä.

Lopuksi anteeksipyyntö.  Osallistuin yhteen laulun muutaman sekunnin ajan kännykkämelodiallani. Oli käynyt unohdus. Kun tällainen vanha pappa ja moni muukin käy jo hajamieliseksi, voisi olla hyvä ajatus muistuttaa kännyköistä konsertin alussa. Olin tässä talvella teatterissa ja siellä kehotettiin muistamaan, että esityksen jälkeen on taas laitettava kännykkä päälle.

Konsertti jäi siis kesken, mutta ei hirveästi harmittanut että joutui lähtemään.  Kas TPS voitti vauhdikkaan pelin 5-1.

Seniorit päättivät kevätkauden

SenioriKulkuset ovat nyt muutaman vuoden ajan kevätkauden päätteeksi laulaneet Förillä ja syöneet iltapalan Bruno II:lla Förin naapurissa.  Niin tänäkin vuonna ja kun se tehtiin eilen 31.5 oli vielä kevättä.  Sää  oli helteinen, kesä oli ollut hieman nopeampi kuin almanakka.

Kokoonnuimme Förin lähistöllä läntiselle puolelle jokea.  Kello 16.35 oli paikalla runsas puoli tusinaa ja hieman pelkäsimme mitä tästä tulee. Sitten paikalle pamahti väkeä oikealta ja vasemmalta ja Förilläkin joen toiselta puolelta. Aikataulun mukaan piti olla siellä vasta 16.40. Ei kannata tulla liian aikaisin. Mutta bloggaaja oli (kerrankin) hyvissä ajoin paikalla. Johtui bussien aikatauluista...

 

Vielä ei ole monta paikalla.

 Kello 17 aloitimme laulun rannassa ja kävelimme Förille laulaen. Förillä piti asettua vapaamuotoisesti reunoille, jotta matkustajille pyörineen ja lastenvaunuineen oli tilaa keskellä Föriä.  Heitähän oli paljon liikkeellä kevyesti pukeutuneina kauniissa säässä. Jossain vaiheessa mentiin yhteen kasaan ja Föri meni ihan vinoon, siis nopeasti takaisin hajamuotoiseen sijoitukseen. 

Leena oli asiallisesti pukeutnut kuoron t-paitaan. Itse unohdin. Useat valittivat, että musta oli liian kuuma tähän säähän.

 

Välillä Arja sanoi laulun jälkeen "Teille esiintyi..", johon koko kuoro voimakkaasti SENIORIKULKUSET!!!

Yhden laulun jälkeen Seppo H.  kertoi, että teillä on erinomainen tilaisuus tulla kuulemaan lisää tähän lähistölle Sigyn-saliin kuoron 30-vuotiskonserttiin 1.10.  Joku herra kysyi vieläkö lippuja löytyy. Tähän Seppo:  "Rajoitetusti".  Kyllä fanien tietysti pikkuhiljaa pitää ruveta varaamaan lippunsa, sali myydään täyteen. Kannattaa tulla kuuntelemaan.

Förillä kuultiin aikaan ja paikkaan sopivat Laulu Turulle, Kesävalssi Auran rannoilla, Aamu Airistolla ja Kesäilta eli "Kun käävelin kesäillalla..." Turisteille lauloimme Uti vår hage. Yleisö vaihtui ja puoli tuntia piti täyttää, joten lauloimme laulut varmuuden vuoksi kaksi kertaa.  Ainakin. 

Kuoronjohtaja Arja vasemmalla.  Takana oikealla Bruno jo odotti, joten siirryimme tämän laulun jälkeen sinne.

 Brunolla ohjelmassa olivat mm. moldavialainen Juomalaulu sekä bloggaajan tällaiseen tilaisuuteen sopiva aika onnistunut hengentuotos Tule laula mun kanssani. Nuotteja jaetaan vapaasti ja ilmaiseksi. (Kun ei otettu selfietä ja bloggaaja pysyi vain kameran linssin takana, niin piti jotenkin tuoda itseään esille).

Hauska ilta taas kerran. Tunnelma oli lämmin, sää oli helteinen ja ravintolalaivassa tunnelma oli suorastaan hikinen. Suomalaista ei haitannut, olemmehan me saunakansaa! 

Vuoden päästä taas, on tämä niin hieno perinne. Yleisökin piti kuulemastaan, runsaasti taputettiin.