Käytiin Tampereen Sävelessä

Kulkusten kuoronjohtaja Satu Luukkonen on sanonut, että joka toinen vuosi kilpaillaan ja mitataan tasoa. Viime kesänä oli "tavallinen" festivaalimatka ja nyt oli vuorossa tason mittaaminen Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa.

Kuoro oli valmistautunut erittäin hyvin, oli ollut ylimääräisiä harjoituksia ja kovaa keskittymistä. Bussillinen kuorolaisia lähti siis suurin odotuksin matkaan Tuomiokirkon edestä lauantaina 6.6. kello 11. Tampereella oli hyvää aikaa, ei ollut kiirettä. Ensin syötiin vanhaan tehtaaseen tehdyssä Vapriikissa maittava lounas. Iltapäivällä oli soundcheck ja äänenavaus ja viimeinen silaus ja lavalle kuoro nousi kello 16.30 laulamaan osuutensa. Aikataulu on erittäin tiukka, seuraava kuoro aloitti kello 16.45. Kulkusten esitys oli tasapainoinen ja soi hyvin. Bloggaaja, joka kuunteli runsaan yleisön joukossa upeassa salissa, oli havaitsevinaan, että kuoron ilme oli jännittynyt.

Esityksen jälkeen ehdimme kuunnella pari kuoroa ja sitten syömään ja pitämään hauskaa kaupungille.

Porukka hajosi eri suuntiin, jotkut lähtivät pizzalle, jotkut katsomaan jalkapalloa pubin skriiniltä. Myös maanmainio panimoravintola Plevna tuli tutuksi.

Kello 22 oli iltaklubi, jossa Club for Five esitteli taitojaan. Hiottua, taidokasta. Yhtye osasi sytyttää yleisönsä. Club for Five voitti vuoden 2001 yhtyelaulukilpailun yhdessä ruotsalaisen Bara Vox-yhtyeen kanssa.

Puolenyön jälkeen taas bussiin ja kotiin. Tunnelmaa riitti, kuten aina Kulkusten matkassa. Jokainen sai vuorollaan esitellä itseään ja kertoa siitä miten tuli kuoroon. Siinä innostuttiin niin, että oltiin Turussa ennen kuin ihan bussin perällä istuneet ehtivät vuoroon. Pitihän pari lauluakin luikauttaa välillä.

Entä menestys? Tuli kolme hopealeimaa, samoin kuin tasan kymmenen vuotta sitten, kun Kari Turusen johdolla viimeksi oltiin Tampereella kuorokatselmuksessa. Silloin pettymystä lievensi se, että päästiin laulamaan jopa levytettyyn päätöskonserttiin. Nyt olisi ollut raskasta lähteä uudestaan Tampereelle, joten se ettei oltu päätöskonsertissa, ei pahemmin harmittanut. Mutta kyllä yksi kulta olisi tehnyt terää! Kari saavutti Akademiska Sångföreningenin kanssa kolme kultaleimaa, niin myös turkulainen Slavonic Traktor, jota ehdimme kuunnella katselmuksessa. Se on ehkä enemmän lauluyhtye, vain kymmenen laulajaa. Satu Luukkosen toinen kuoro, Aino-kuoro, sai yhden kultaleiman. Brahe Djäknar toi Turkuun kaksi kultaleimaa.

Vähemmän oli meitä parempia kuoroja, paljon enemmän huonompia. Voidaan siis olla jotenkin tyytyväisiä. Silti olen varma siitä, että jokaiselle jäi kalvamaan ajatus, että seuraavalla kerralla kultaa!

Laulun kipinä

Marko Aution sävellys Erkki Innolan sanoihin sai kantaesityksensä 24.5.09 Sigyn-salissa.

Harri Lindblom ja Erkki Innola olivat jonakin vuonna istuskelleet iltaa ja jutustelleet Kulkusten 90-vuotisjuhlasta. Innola oli tehnyt tekstittäjänä yhteistyötä Marko Aution kanssa jo vuosia ja niinpä idea tehdä kuoroteos, joka kertoo Kulkusista, alkoi itää. Teksti tultaisiin tekemään "Kulkusten jalanjäljissä" -kirjan pohjalta. Harri ehdotteli teosta esitettäväksi jo viime vuoden puolella 90-vuotisjuhlien kunniaksi, mutta kuorolaisten aika ei millään riittänyt sen harjoittelemiseen ja niinpä ajankohdaksi valittiin Harrin 50-vuotispäivän vietto.
Laulun kipinä on 9-0sainen teos sekakuorolle, solisteille ja kamariorkesterille. Teksti kuvaa kuoron vaiheita perustamisesta asti nykypäivään.

I KIPINÄ kuvastaa kuoron syntyä veljessodan varjossa Kaarinaan.
II LAULU ISÄNMAALLE heijastelee kaksikymmenluvun iloa, isänmaallisuutta ja lauluyhteistyötä veljeskansojen kanssa.
III LAULUPÄIVÄ ottaa aiheensa laulupäivästä 30-luvun Kakskerrassa.
IV VAIENNUT LAULU henkii sota-aikaa ja kuorotoiminnan vaimentuneisuutta.
V TULE MUKAAN innostaa hankkimaan lisää laulajia sodan vaikutuksesta pieneksi käyneeseen kuoroon.
VI UUSI MEININKI kuhisee kuusikymmenluvun muuttuvaa maailmaa ja kuoron rahapulaa, johon letkajenkkakin kelpaa avuksi.
VII LAULAJAN PAINAJAINEN ilmentää kuoroelämän muutoksia kilpailujen ja arvostelujen ottaessa laulajat otteeseensa. Ohjelmistovalintoja joudutaan harkitsemaan tarkoin.
VIII ROMANSSI herkistelee kuorotoverien kumppanuudella, joka toisinaan johtaa aina romansseihin asti.
IX YHTEINEN ÄÄNI päättelee: laulu jää ja elää!

Bloggeri toivoo, että joku sävel- ja muoto-kielen tuntija kuvaisi teosta siltä kannalta.

Berliinistä

Seniorit ovat nykyään niin voinnissaan, että uskalsivat lähteä oikein ulkomaille konsertoimaan. Ohjelmisto oli toki jo tuttu juhlamatineasta, mutta sen hiomisessa riitti työtä. Kuoronjohtaja Päiviö kun on niin tarkka, että kaiken pitää mennä just prikulleen oikein ja tunteella.

Matkaa tehtiin Air Berlinin koneella ja hyvä majoitus saatiin hotelli Transitista Kreuzbergissa. Konsertti oli 26.4. klo 15 Passions-kirkossa. Kuulijoiksi saatiin liki 50 henkilöä, osa saksansuomalaisia, osa suomalaisturisteja mm. kirkkokuororyhmä Kuopiosta. Konsertti aloitettiin Nuoruustangolla - ja minkälaisella! Säestäjäksi siunaantui Jarkko Riihimäki (kuvassa oik.), joka toimii free lancer pianistina Berliinissä ja vetää Sinikaari-kuoroa. Tango-oppinsa hän oli hankkinut Buenos Airesissa ja wau, mikä meno! Päätteeksi lauloimme Sinikaaren kanssa Kesäpäivän ja Suomalaisen rukouksen. Lopuksi molemmat kuorot ja kuopiolaiset lauloivat yhdessä Kalliolle kukkulalle. Se oli laulun juhlaa! Suomi-Keskus tarjosi makoisat kakkukahvit ja seniorit kartuttivat keskuksen kirjastoa suomalaisella kirjallisuudella. Berliinin pappi Kai Henttonen (kuvassa vas.)kertoi keskuksen toiminnasta ja teki suurenmoisen vaikutuksen matkaajiin.

Turismipuolelle mahtui kävelykierros keskustan nähtävyyksissä Kimmon opastuksella, laivaristeily Spree-joella, La Traviata Komische Oper Berlinissä ja karonkka Lindenbräu- panimoravintolassa Sony Centerissä. Karonkassa ilonamme oli Berliini-konsertti-idean äiti Pirjo Liisa puolisoinen ja pianistivirtuoosi Jarkko. Shoppailuakin saivat virkeät seniorit tiukkaan aikatauluun sopimaan, eikä ihan turhaan paikkaan, kuuluisaan KaDeWe:en

Yhtä juhlaa

Kuva: Laulua Sinikaaren kanssa Berliinissä

Täytyy sanoa, että nolottaa. Olen kirjoittanut viimeksi blogiin 2 kk sitten! On ollut yhtä juhlaa...
Ensin juhlavalmisteluja, sitten juhlimista ja sitten sulattelua. Jaa että miten niin. No seniorien maaliskuu ja huhtikuukin pitkälti oli valmistautumista Berliinin matkaan lauluja viimeistellen ja matkakassaa kartuttaen. Se oli yhtä juhlaa. Sitten oltiin siellä Berliinissä ja tultiin kotiin ja oli taas yhtä juhlaa. Kohta perään tuli keväinen esiintyminen Iso-Heikissä, mikä oli asukkaille juhlaa.
Eikö mitä, vielä iso juhla TÄNÄÄN. Harri saavutti 50 v iän ja juhlii tänään Sigyn-salissa tuomalla lavalle Marko Aution tilausteoksen "Laulun kipinä" kantaesityksen. Laulamisesta huolehtii Kulkuset Satu Luukkosen johdolla. Senioritkaan eivät voi olla hiljaa, vaan onnittelevat Harria paljon puhuvalla virolaisella laululla "Ei saa mitte vaiki olla". "Ei voi olla hiljaa" on tosi viesti ja samalla seniorihuumoria. Yhtä juhlaa!
Henkilökohtaisesti olen ollut juhlasfääreissä myös Flora-kören 65-v konsertissa, The King's Singers-lauluyhtyeen ja Heidi Anita Vastamäen yksinlaulukonserteissa.
Laantuu meno kesän koittaessa ja blogiin tulee juttua lisää. Lupaan sen.

Kiitoksen paikka

Kulkusten viime vuosi oli hurjaa menoa toiminnallisesti ja myös euromielessä, mutta tilinpäätös osoitti uskomattoman pientä alijäämää.
Vuoden aikana isolla kuorolla oli peräti 15 esiintymistä, joista täysimittaisia konsertteja kuusi. Kuoro osallistui festivaaliin Italiassa ja Turun Radion kuorokilpailuun. 90-vuotisjuhla vietettiin kunnolla, kaksi konserttia ja iltajuhla. Ei pikku juttu sekään, että erilaisia vuosi- ja ansiomerkkejä jaettiin viitisenkymmentä.
Kvartetit olivat myös ahkerasti asialla tuoden kassaan sievoisesti euroja eikä seniorikuorokaan ollut laiskana; järjesti sekin kolme täysimittaista konserttia.
Kunniaa, ystäviä ja vaikutusvaltaa tuli... kun vielä Harrikin istutettiin SULASOLin puheenjohtajaksi.

Taiteelliset johtajat ovat vieneet porukkaansa hienosti, KIITOS!
Hallinto on toiminut viisaasti ja taitavasti, KIITOS!
Laulajat ovat jaksaneet ja osanneet, KIITOS !
Kulkuslaisten perheet ovat antaneet monenlaista tukea, KIITOS !

Romppeita ja rahaa

Kirpputori on jo vanha tuttu, mutta rompetorilla olen ollut nyt ensimmäisen kerran. Seniorien laulupäivänä eteispöydälle tuotiin hinnoittelemattomia itselle turhiksi käyneitä tavaroita. Aikansa kun niitä käänteli, keksi tavaralle uusiokäyttöä ja maksoi kuoron kassaan sopivan summan, omantunnon mukaan. Rompetorilta kertyi mukava summa, yli 100 euroon päästiin. Idea on vapaa toteutettavaksi muissakin tilanteissa.

Ylijääneet romppeet vietiin (siis Kati vei) Unelmakirppikselle. Bloggeri innostui kokoamaan lisää aikansa palvellutta tavaraa ja kuskasi vielä pari matkalaukullista samaan paikkaan. Tulot kirjaantuvat kuorolle. Siellä ne kamppeet nyt odottavat ostajaansa.
Porissa 30 v sitten sikäläinen kuoro piti kirpputoria ja paleli Porin torilla keskitalven pakkasilla ja sai tuloja oikein kunnolla. Siitä tuli nätti summa matkarahoiksi.

TUUNAAMINEN on muotia. Siis kirpparille ja tuunaamaan!

Matka tulossa

Seniorit valmistelevat Berliinin matkaa. Siellä tavataan suomalaisen seurakunnan ja Suomi-Keskuksen jäseniä sekä pidetään konsertti 26.4.09 Passions-kirkossa (kuvassa). Laulut ovat jokseenkin samat kuin Akatemiatalossa ja Tumban kirkossa vuosi sitten. Konsertista on jo tiedotettu Rengas-lehdessä ja netissä.
Berliinissä toimivasta kamarikuoro Sinikaaresta toivotaan laulajia konsertin yhteiseen osaan. Yhteiset laulut ovat Kesäpäivä Kangasalla ja Suomalainen rukous, kuinkas muuten.
Passions-kirkko on Berliinin suosituimpia konserttikirkkoja. Yleisöä ja opastusta saadaan Riitta-alton saksalaistuneen ystävän kautta.
Kun musiikkikaupungissa ollaan, pitää toki kokea muutakin kuin oma konsertti. Sen vuoksi osa senioreita menee lauantai-iltana La Traviata-esitykseen Komische Oper Berlinin esitykseen (liput on jo tilattu netistä). Osa suuntaa Staatsoper Berlin Lange Nacht der Oper-iltaan ja/tai tarkistelee Berliinin ilta(yö?)elämää. Majoittuminen Kreuzbergin Hotel Transitiin on hankittu säästöbudjetilla, mutta hyvin aiotaan syödä.