Kohti juhlamatineaa

On päästy helmikuun loppuun. Lunta tulvillaan on raikas talvisää, mutta silti jaksetaan käydä harjoituksissa. Välillä joutuu kaivamaan auton lumivallista esiin. Tämmöistä talvea en muista kuin lapsuusvuosilta 50-luvulla.

Harjoittelu CARPE DIEM-juhlamatineaa varten on tiivistä. Jokaisessa harjoituksissa otetaan askel eteenpäin. Välillä taaksepäinkin mutta se on tilapäistä. Huomenna saadaan säestäjät mukaan ja Suhmuran Santra loikkaa hyvän askeleen eteenpäin. Juontoja kirjoitetaan ja mainoksia levitetään jo Turussa. Pääsyliput ovat tuota pikaa valmiina. Että olen ylpeä niistä - ovat näet suunnittelemiani. Kannatti käydä Auralassa kurssi: tee itse omat joulukorttisi. Opin yksinkertaisen taitto-ohjelman, jota olen soveltanut em. hommissa.

Huomenna taas lauletaan!

Laulun kipinä

Marko Aution sävellys Erkki Innolan sanoihin sai kantaesityksensä 24.5.09 Sigyn-salissa.

Harri Lindblom ja Erkki Innola olivat jonakin vuonna istuskelleet iltaa ja jutustelleet Kulkusten 90-vuotisjuhlasta. Innola oli tehnyt tekstittäjänä yhteistyötä Marko Aution kanssa jo vuosia ja niinpä idea tehdä kuoroteos, joka kertoo Kulkusista, alkoi itää. Teksti tultaisiin tekemään "Kulkusten jalanjäljissä" -kirjan pohjalta. Harri ehdotteli teosta esitettäväksi jo viime vuoden puolella 90-vuotisjuhlien kunniaksi, mutta kuorolaisten aika ei millään riittänyt sen harjoittelemiseen ja niinpä ajankohdaksi valittiin Harrin 50-vuotispäivän vietto.
Laulun kipinä on 9-0sainen teos sekakuorolle, solisteille ja kamariorkesterille. Teksti kuvaa kuoron vaiheita perustamisesta asti nykypäivään.

I KIPINÄ kuvastaa kuoron syntyä veljessodan varjossa Kaarinaan.
II LAULU ISÄNMAALLE heijastelee kaksikymmenluvun iloa, isänmaallisuutta ja lauluyhteistyötä veljeskansojen kanssa.
III LAULUPÄIVÄ ottaa aiheensa laulupäivästä 30-luvun Kakskerrassa.
IV VAIENNUT LAULU henkii sota-aikaa ja kuorotoiminnan vaimentuneisuutta.
V TULE MUKAAN innostaa hankkimaan lisää laulajia sodan vaikutuksesta pieneksi käyneeseen kuoroon.
VI UUSI MEININKI kuhisee kuusikymmenluvun muuttuvaa maailmaa ja kuoron rahapulaa, johon letkajenkkakin kelpaa avuksi.
VII LAULAJAN PAINAJAINEN ilmentää kuoroelämän muutoksia kilpailujen ja arvostelujen ottaessa laulajat otteeseensa. Ohjelmistovalintoja joudutaan harkitsemaan tarkoin.
VIII ROMANSSI herkistelee kuorotoverien kumppanuudella, joka toisinaan johtaa aina romansseihin asti.
IX YHTEINEN ÄÄNI päättelee: laulu jää ja elää!

Bloggeri toivoo, että joku sävel- ja muoto-kielen tuntija kuvaisi teosta siltä kannalta.

Yhtä juhlaa

Kuva: Laulua Sinikaaren kanssa Berliinissä

Täytyy sanoa, että nolottaa. Olen kirjoittanut viimeksi blogiin 2 kk sitten! On ollut yhtä juhlaa...
Ensin juhlavalmisteluja, sitten juhlimista ja sitten sulattelua. Jaa että miten niin. No seniorien maaliskuu ja huhtikuukin pitkälti oli valmistautumista Berliinin matkaan lauluja viimeistellen ja matkakassaa kartuttaen. Se oli yhtä juhlaa. Sitten oltiin siellä Berliinissä ja tultiin kotiin ja oli taas yhtä juhlaa. Kohta perään tuli keväinen esiintyminen Iso-Heikissä, mikä oli asukkaille juhlaa.
Eikö mitä, vielä iso juhla TÄNÄÄN. Harri saavutti 50 v iän ja juhlii tänään Sigyn-salissa tuomalla lavalle Marko Aution tilausteoksen "Laulun kipinä" kantaesityksen. Laulamisesta huolehtii Kulkuset Satu Luukkosen johdolla. Senioritkaan eivät voi olla hiljaa, vaan onnittelevat Harria paljon puhuvalla virolaisella laululla "Ei saa mitte vaiki olla". "Ei voi olla hiljaa" on tosi viesti ja samalla seniorihuumoria. Yhtä juhlaa!
Henkilökohtaisesti olen ollut juhlasfääreissä myös Flora-kören 65-v konsertissa, The King's Singers-lauluyhtyeen ja Heidi Anita Vastamäen yksinlaulukonserteissa.
Laantuu meno kesän koittaessa ja blogiin tulee juttua lisää. Lupaan sen.

Joulun juhlintaa

Pyhän Katariinan kirkossa joulukuusen nauhassa Gloria in excelsis Deo. Penkkirivit täyttyvät. Kuoro asettuu riveihinsä. Ensimmäinen laulu Kello löi jo viisi kutsuu osuvasti joulukirkkoon. Kristallilamppujen ja kuusikynttilöiden valot hehkuvat kilpaa. Sydämeeni joulun teen.. Pikkumies isänsä polvella kurkistelee kuoron suuntaan: "En mää näe äitiä" ja tietää: "Nää on loululauluja". Tulee yleisön vuoro laulaa ja kyllä tämä yleisö laulaakin: kun joulu on...ja niin joulu joutui... Kulkuset laulavat joulua syntysijoilleen, sillä kuoro perustettiin Nummenmäellä 4.1.1918. Herkät laulut vievät ajatukset kymmenien vuosien taakse omaan lapsuuteen.
Joulukonsertin jälkeen kuuluu olla Kulkusten yhteinen joulujuhla. Karjala-talossa jouluateria maistuu koko päivän paaston jälkeen ja tämän vuoden joulupukin lahjalinja yllättää: tämä on ensimmäinen kierrätyslahjajoulu ja mahtavista nauruista päätellen ei viimeinen.

Joulu

Joulu, tuo lempeä sana pitää sisällään paljon. Kuoroille se merkitsee joulukonsertteja ja joulujuhlia, kinkkua ja rosollia, joulupukin käyntiä ja myyjäisiä. Kulkusilla on perinteellinen joulukonsertti ollut vuosikausia Akatemiatalossa. Joulumusiikkia ovat estraadille tuoneet Kulkuset, kvartetit ja Seniorikulkuset. Tänä vuonna on poikkeuksellisesti kolme joulukonserttia: Kulkuset Tarvasjoen kirkossa 9.12., Seniorikulkuset Mikaelin kirkossa niinikään 9.12. ja Kulkuset (seniorien mielestä juniorit) Pyhän Katariinan kirkossa 13.12., jonka jälkeen on perinteellinen joulujuhla Karjala-talossa. Kuoro pitää joululoman Loppiaisen yli ja aloittaa kevätkauden lauluinnosta puhkuen.