Virallinen delegaatio kävi aamulla ensin Turun hautausmaalla Kulkusten syksyllä edesmenneen kunniapuheenjohtajan Jouko Kerrolan haudalla. Ennen kuin laskettiin seppele ja sytytettiin kynttilä puheenjohtajamme Harri Lindblom muisteli muutamalla sanaa Jokkea, omaa appiukkoaan. Jokke oli kaikille mukana olleielle tuttu, kaikki olivat pitkän uran Kulkusissa tehneitä. Tämän jälkeen lauloimme laulun Toivioretkellä.
Siirryimme autoilla sitten Kaarinan hautausmaalle Katariinan kirkon viereen. Ennen seppeleenlaskua kuoromme perustajan ja yli 30 vuotta kuoroa johtaneen Edvin Laaksosen haudalle, Seppo Haapakoski luki Edvin Laaksosen kuoleman jälkeen 1971 Turun Sanomissa olleen muistokirjoituksen. Sepon äiti Vappu lauloi vuosikymmeniä Kulkusissa ja hänellä oli erittäin kattava leikekirja.
Joku toi esille kysymyksen perustamisesta miettimällä, ette kai sitä oli mietitty jo ennen perustamispäivää. Bloggaaja voi nyt vastata tähän ihmettelyyn ja kertoa taustoja luettuaan illalla vuoden 1918 käsinkirjoitettua vuosikertomusta. Jo vuoden 1917 lopulla oli syntynyt ajatus uuden sekakuoron perustamisesta Kaarinan Nummenmäelle. Kirkkokuoro oli olemassa mutta se oli heikonlaisissa voimissa, osittain kai johtuen siitä että ohjelmisto oli yksipuolinen. Nyt haluttiin laajentaa sitä ja "päätettiin pyytää paikkakunnalla tunnettuja laulukykyisiä henkilöitä yhtymään kuoroon". Ristimäen koulun opettajan Edvin Laaksosen lupauduttua johtajaksi pidettiin sitten perustava kokous, jossa oli läsnä noin 20 henkeä.
Sirkku kertoi vanhoista toimintakertomuksista käyvän selville, että kun kerättiin matkarahaa Tallinnan matkaa varten oli käyty laulamassa usean puolueen tilaisuuksissa. Puolueeton kuoro siis.
Haudalla ei laulettu, sillä ennen virallisen delegaation saapumista paikalle oli jo yksi juhlapäivän ryhmistä, bussilla liikkeellä ollut, laulanut haudalla. Bloggaaja ehti myös heidän mukaan laulamaan, kiva juttu.
Kun poistuttiin haudalta bloggaaja lupasi näyttää Edvin Laaksosen tyttären Salme Vinkalan haudan. Salme on suunnitellut Kulkusten lipun. Hänen miehensä Erkki toimitti monta vuotta aina jouluksi ilmestynyttä Kilipukkia.
Tapasimme myös sattumalta Katariinan kirkkoherran Leena Kairavuon Vinkalan haudan lähellä ja kun olimme keskustelleet ja kertoneet Kulkusten juhlasta ja kun kerroin vielä taustoja, niin huomasin toisen vanhan Kulkusten laulajan haudan. Amalia Lampero, tyttönimeltään Lundqvist, oli muun muassa kaksi ensimmäistä toimintavuotta sihteerinä ja hänen kirjoittamaa toimintakertomusta siis tuossa edellä on lainattu.
Juhlapäivästä on paljon muutakin kirjoitettavaa, siitä kirjoitetaan myöhemmin. Sanotaan kuitenkin jo nyt, että se oli kaikenkaikkiaan hienosti onnistunut päivä. Kiitos hienosta ideoinnista ja mukana olemisesta!
1 kommentti:
Amalia Lampero oli tyttönimeltään Knuutila. Hän meni naimisiin Fredrik Edvard Lundqvistin kanssa. Isäni Maurin toimesta sukunimi muutettiin Lamperoksi noin vuonna 1935.
Terveisin
Markku Lampero
Lähetä kommentti