Kulkuset 100. Kunniakäynnit ja vähän muutakin

Kulkuset perustettiin tänään sata vuotta sitten eli 4.1.1918. Suomi on siis vain vajaa kuukausi kuoroamme vanhempi. Kuoron perustamisvaiheita sivuttiin myös keskusteluissa kuoron perustajan haudalla.

Virallinen delegaatio kävi aamulla ensin Turun hautausmaalla Kulkusten syksyllä edesmenneen kunniapuheenjohtajan Jouko Kerrolan haudalla.  Ennen kuin laskettiin seppele ja sytytettiin kynttilä puheenjohtajamme Harri Lindblom muisteli muutamalla sanaa Jokkea, omaa appiukkoaan. Jokke oli kaikille mukana olleielle tuttu, kaikki olivat pitkän uran Kulkusissa tehneitä. Tämän jälkeen lauloimme laulun Toivioretkellä.

Siirryimme autoilla sitten Kaarinan hautausmaalle Katariinan kirkon viereen. Ennen seppeleenlaskua kuoromme perustajan ja yli 30 vuotta kuoroa johtaneen Edvin Laaksosen haudalle, Seppo Haapakoski luki Edvin Laaksosen kuoleman jälkeen 1971 Turun Sanomissa olleen muistokirjoituksen. Sepon äiti Vappu lauloi vuosikymmeniä Kulkusissa ja hänellä oli erittäin kattava leikekirja.

Haudalla virisi keskustelu Kulkusten perustamisesta ja alkuvuosista.  Todettiin, että ajat olivat vaikeat, kuoro perustettiin pian Suomen itsenäistymisen jälkeen ja tiedettiin, että kuoro perustettiin nimenomaan pulueettomaksi yhdistykseksi.  Kulkuset ei ole koskaan kuulunut mihinkään poliittiseen tai kirkolliseen järjestöön.

Joku toi esille kysymyksen perustamisesta miettimällä, ette kai sitä oli mietitty jo ennen perustamispäivää.  Bloggaaja voi nyt vastata tähän ihmettelyyn ja kertoa taustoja luettuaan illalla vuoden 1918 käsinkirjoitettua vuosikertomusta. Jo vuoden 1917 lopulla oli syntynyt ajatus uuden sekakuoron perustamisesta Kaarinan Nummenmäelle. Kirkkokuoro oli olemassa mutta se oli heikonlaisissa voimissa, osittain kai johtuen siitä että ohjelmisto oli yksipuolinen.  Nyt haluttiin laajentaa sitä ja "päätettiin pyytää paikkakunnalla tunnettuja laulukykyisiä henkilöitä yhtymään kuoroon".   Ristimäen koulun opettajan Edvin Laaksosen lupauduttua johtajaksi pidettiin sitten perustava kokous, jossa oli läsnä noin 20 henkeä.  

Sirkku kertoi vanhoista toimintakertomuksista käyvän selville, että kun kerättiin matkarahaa Tallinnan matkaa varten oli  käyty laulamassa usean puolueen tilaisuuksissa. Puolueeton kuoro siis.

Haudalla ei laulettu, sillä ennen virallisen delegaation saapumista paikalle oli jo yksi juhlapäivän ryhmistä, bussilla liikkeellä ollut, laulanut haudalla.  Bloggaaja ehti myös heidän mukaan laulamaan, kiva juttu.

Kun poistuttiin haudalta bloggaaja lupasi näyttää Edvin Laaksosen tyttären Salme Vinkalan haudan. Salme on suunnitellut Kulkusten lipun. Hänen miehensä Erkki toimitti monta vuotta aina jouluksi ilmestynyttä Kilipukkia.

Tapasimme myös sattumalta Katariinan kirkkoherran Leena Kairavuon Vinkalan haudan lähellä ja kun olimme keskustelleet ja kertoneet Kulkusten juhlasta ja kun kerroin vielä taustoja, niin huomasin toisen vanhan Kulkusten laulajan  haudan.  Amalia Lampero, tyttönimeltään Lundqvist, oli muun muassa kaksi ensimmäistä toimintavuotta sihteerinä ja hänen kirjoittamaa toimintakertomusta siis tuossa edellä on lainattu.

Juhlapäivästä on paljon muutakin kirjoitettavaa, siitä kirjoitetaan myöhemmin.  Sanotaan kuitenkin jo nyt, että se oli kaikenkaikkiaan hienosti onnistunut päivä. Kiitos hienosta ideoinnista ja mukana olemisesta!

Historiaa ja vanhoja kuvia

Kävin kesäkuun alussa 1994 tapaamassa Salme Vinkalaa. Hän oli kuoroa perustamisesta asti yli 30 vuotta johtaneen Edvin Laaksosen tytär, laulanut itse ikänsä kuorossa, toiminut sihteerinä ja piirtänyt kuoron lipun. Oli siis paljon syitä käydä kahvilla.

Hän kertoi tarinoita kuorosta ja muistoja ja antoi minulle nipun vanhoja valokuvia. Kirjekuori tuli nyt vastaan kun hieman järjestelin papereitani ja päätin jakaa muutaman muiston kanssanne, rakkaat lukijat.

Otamme ensin pari kuorokuvaa.  Ensimmäinen on luultavasti otettu Sekakuoro Kulkusten 20-vuotiskonsertin jälkeen 1938. Edvin Laaksonen itse johtaa ja naisten kukat ja suuret seppeleet viittaavat suureen juhlaan. Juhlaan viittaa myös se, että kuva on oikein hienoissa pahvikansissa. Tietysti laulettiin Akatemiatalossa, se on kuorolle erittäin tuttu konserttipaikka.

Kuvassa seisoo miesten ensimmäisessä rivissä eniten vasemmalla pastori Viljo Lehtinen, joka opiskeluaikana lauloi levylle noin 120 iskelmää salanimellä Veli Lehto. Teologian opiskelijan ei sopinut laulaa kevyttä musiikkia eikä käydä keikoilla. Hänestä pitää jossain vaiheessa tehdä oma blogikirjoitus.
 
Toinen kuva on käsittääkseni otettu konsertissa aivan 1950-luvun alussa. Kuoroa johti Auvo Kivilaakso. Akatemiatalossa ollaan ja taas kuoron naiset on kukitettu.  Kaunis tapa, miksi se on jäänyt unholaan?

Kulkuset kävivät Tallinnan laulujuhlilla kaikkian kolme kertaa. Seuraavat kuvat ovat vuodelta 1933. SULASOLin laulu- ja soittojuhlille viime vuosina osallistuneet eivät voi käsittää miten mahtavaa on ollut Tallinnassa ja on kai vieläkin. Jossain tuolla väen paljoudessa löytyvät varmasti myös Kulkusten laulajat. Huvittava yksityiskohta on, että eturivissä olevat laulajat eivät katso johtajaa.

Kun katsoin tuota kymmenien tuhansien yleisömerta niin tuli mieleen kysyä Salme-rouvalta miten oikein vessa-asiat oli hoidettu. Hän ei enää muistanut. Silloin ei kyllä ollut vielä Bajamajoja.

Salmen television päällä oli paitsi miehensä, Kulkusissa myös laulaneen Erkin, myös veljensä Toukon kuva. Touko on maailman ehkä tunnetuin homoeroottinen taiteilija Tom of Finland.  Hänen piirroksistaan julkaistiin juuri postimerkkisarja.  Kävin heti tuoreeltaan ostamassa ja skannasin tähän.
Kulkushistoriaa!

Nuotteja ja historiaa

Toukokuussa 2010 oli blogissa kirjoituksia Kulkusten ensimmäisestä levystä ja Tom of Finlandin laulusta Vihmalintu. Tarina on kiinnostava ja olen kirjoittanut siitä myös joulukuussa 2010 SULASOL-lehteen.  Nyt hieman uutta tietoa liittyen tähän ja myös nuottilöytö.

Kvariaatti-liikkeen omistaja Tapani Vinkala soitti minulle jokin aika sitten. Hän oli löytänyt vanhan kulkuslaulajan Hilkka Impivaaran jäämistöstä pari kiinnostavaa nuottia. Vinkala on Kulkusten perustajan Edvin Laaksosen tyttärenpoika. Sekä hänen äitinsä että isänsä olivat aktiivisia kulkuslaulajia. Äiti Salme Vinkala on suunnitellut Kulkusten lipun ja isä Erkki Vinkala oli aktiivinen joululehti Kilipukin toimittaja.

Vihmalinnun nuotti on löytynyt. Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin sävellys.  Nuotti on käsin tekstattu ja sanat on kirjoitettu koneella, tietoa ei ole olisiko se säveltäjän omaa käsialaa. Vanhoista blogipostauksista voitte lukea asiasta, silloin Kulkusten sekakuoronuotti oli ollut kadoksissa, mieskuorosovitus tehtiin helsinkiläiselle gay-kuorolle Out 'n loud Kulkusten levyn perusteella. Nyt nuotti on olemassa jos juhlavuoden kunniaksi halutaan esittää laulu. Tietojeni mukaan se on ainakin  esitetty vielä vuonna 1960.

Toinen mielenkiintoinen nuottilöytö on kuvassa.
 

Edvin Laaksosen säveltämä sekakuorolaulu Varsinais-Suomelle. Sanat on kirjoittanut Hilda Huntuvuori. Hän oli Laitilassa syntynyt kansakoulunopettaja, joka muun muassa kirjoitti useita historiallisia romaaneja, hän on myös julkaissut runoja.

Tyylikkäästi tekstattu nuotti. Ei päiväystä.

En ole onnistunut löytämään tietoa siitä koska ja missä Kulkuset ovat esittäneet laulun. Olisiko peräti joku tilausteos maakunnallisille laulujuhlille? Teoston luettelosta en sitä löytänyt. Ehkä olen vain huono etsimään tai sitten sen tietoja ei ole viety nettiin. Taidanpa kysyä olisiko siellä jotain historiallista tietoa.

Tai olisiko meidän varastossamme joku vanha konserttiohjelma? Entä mainitaanko se jossain toimintakertomuksessa? Sirkku ja Katariina kävivät taannoin siivoamassa siellä kuten blogissa on kerrottu.  Miten on tytöt, löytyisikö sieltä jotain? Tämä ei ole vähättelevää, kaikki kuoron naiset ovat tyttöjä! Äänet soivat nuorekkaasti.

Kulkuset voisivat esittää omien kuorolaistensa säveltämiä lauluja. Tässä olisi nyt isän ja pojan laulu. Lindblomin Harri heitti minulle kerran idean, että kuorolaisten omat laulut olisi hyvä levyn teema. Kannatan. Onhan kuorolaisissa ollut ja on vieläkin säveltäjiä. 

Kunniakäynti - 95 vuotta

Sekakuoro Kulkuset perustettiin tasan 95 vuotta sitten Nummenmäellä, sen aikaisessa Kaarinassa, Hämeentie 1:ssä sijainneessa Kristillisen Työväenyhdistyksen huoneistossa.  Paikalla oli parikymmentä kuorolaulun harrastajaa. Kuoron johtajaksi lupautui opettaja Edvin Laaksonen. Hän johti sitten kuoroa kaikkiaan yli 30 vuotta.

Joukko nykypäivän kuorolaisia kävi tasan 95 vuotta myöhemmin kunniakäynnillä Opeksi kutsutun Edvin Laaksosen haudalla Kaarinan hautausmaalla. Kukkalaitteella ja kynttilällä kunnioitettiin Laaksosen muistoa. Kukkalaitteseen ei laitettu korttia, pelkkä kulkunen riitti kertomaan kuka kukat laski.

Ensin luettiin parkkipaikalla Edvin Laaksosen 75-vuotishaastattelu

Sihteeri Katariina ja puheenjohtaja Sirkku laskemassa kukat ja kynttilän haudalle. Huomatkaa kuinka oikeassa laidassa Elisa näyttää valoa taskulampulla.

Kaikki kunniakäynnille osallistuneet. Oli kulkusia ja senorikulkusia.

Puheenjohtaja Sirkku Viitanen-Vanamo lausui kiitoksensa siitä, että Laaksonen oli ollut perustamassa kuoron. Mitä ihmettä nykypäivän kuorolaiset olisivat muuten keksineet tiistai-iltojen ratoksi, opiksi ja ojennukseksi?

Mainittakoon, että kuoron nimi Kulkuset otettiin Maila Talvion toimittamasta Kulkuset-joululehdestä. Laaksonen on 1950-luvulla kertonut nimestä näin: "Jotkut ehdottivat nimeksi Pakan Kuoro, mutta minusta Kulkuset sopi meille hyvin. Se on supisuomalaista musiikkia, joka ei tavoittele ylettömiä korkeuksia."

Samalla laskettiin kynttilä myös Edvin Laaksosen tyttären Salme Vinkalan haudalle. Salme on suunnitellut ja piirtänyt Kulkusten lipun, se on muunnelma kultaseppä Hj. Saarron suunnittelemasta kuoromerkistä.

Salme Vinkalan ja hänen miehensä Erkin hauta. Erkki oli innokas kuorolainen ja kuoron "joululehden" Kilipukin toimittaja. Sirkun pään yläpuolella häämöttää myös tunnetun poliitikon Paavo Aition hauta.