tiistai 28. marraskuuta 2017

Ystävyyden joulukonsertti 25.11.2017

Jo perinteeksi muodostunut Kulkusten ja Odd Fellows-järjestön Ystävyyden joulukonsertti oli Martinkirkossa lauantaina 25.11.2017.  Kirkko täyttyi kiitollisesta yleisöstä, joka ennen konserttia sai nauttia glögistä kirkon portailla.


Kuoro ennen konserttia
Yleisöä oli niin paljon, että Martinkirkon läheisyydessä oli todella vaikeaa löytää parkkitilaa.  Bloggaaja oli jo runsas puoli tuntia ennen konsertin alkua paikalla ja joutui kiertelemään lähikortteleita yli 15 minuuttia ennen kuin kirkon takaa Tiilentekijänkadulla löytyi yksi tyhjä paikka. Onnellinen sattuma, sillä kerrankin tuli lähestyttyä kirkkoa takaapäin ja näkymä oli upea kuten kuvasta näkyy.  Portaiden kiipeäminen kävi hyvästä iltapäivälenkistä.


Martinkirkko takaapäin
Ennen konsertin alkua.

Kuoro lauloi Heinillä härkien kaukalon niin että kuoro oli sekaisessa järjestyksessä ja miehet selin. He kääntyivät vasta kun heidän osuutensa alkoi.
Non Troppo Bene kuoron edessä laulamassa.

Vivere

Kuoro vauhdissa
Kuoro lauloi musikaalisesti ja hyvin Heidi Gräsbeckin johdolla, laulut soivat ihanasti kirkossa. Kirkkokonsertissa yleisö aina miettii pitääkö/saako taputtaa kesken kaiken vai ei. Tuttujen joululaulujen sarjasta poikkeava esitys, kolumbialainen Velo qué bonito sai sitten yleisön puhkeamaan spontaaneihin suosionosoituksiin.

Kvartetti Non Troppo Bene ja lauluyhtye Vivere vuorottelivat kuoron kanssa ja lauloivat tunnetulla taidollaan.  Viveren esittämät hovisäveltäjä Ari Törmän laulut sopivat tilaan erittäin hyvin. Sitä edeltäneen yhteislaulun aikana kuoro siirtyi kirkon sivukäytäville ja Viveren esityksen jälkeen valoja vähennettiin ja kuorolaiset lauloivat kynttilät kädessä Mozartin Ave verum corpuksen ja Jouluyö, juhlayön. Nämä olivat ehdottomasti konsertin huippukohdat.

Konsertti oli erittäin tunnelmallinen ja hieno aloitus joulun odotukseen, kiitos siitä! Yhteislaulut sujuivat vahvasti, paljon oli laulavaa kansaa liikkeellä.

Eikö bloggaaja sitten löytänyt mitään kauneuspilkkuja? No, hieman taas harmitti tuo ikuinen ongelma eli Bereden väg för Herran-koraalin ö-äänteen lausuminen.  Kiittäessäni Heidiä konsertin jälkeen mainitsin tästä.  "Niin, sanoi Heidi, se näyttää olevan vaikea asia."  Onneksi kaikki muu onnistui hienosti!

Ei kommentteja: