perjantai 12. joulukuuta 2008

Mikaelinkirkko

Ennen Seniorikulkusten joulukonserttia Mikaelinkirkossa pelkäsin, että akustiikka nimenomaan alttarilla laulettaessa on niin vaikea, että äänivoimamme tuskin riittää kantamaan kirkkosalin perälle asti. Nyt totean pelänneeni turhaan. Tasanteella laajan hevoskengän muodossa laulettuna balanssi syntyi helposti ja saatoimme toteuttaa nuottien mukaista nyansointia. Herkkä p-kin oli kuulunut peräpenkkiin saakka eikä f mennyt kertaakaan rikki. Harjoituksessa kokeilimme myös porrasaskelmilla laulua, mutta tuolloin ääni ihmeellisesti katosi niin sanoakseni maailman - vai pitäisikö kirkon yhteydessä sanoa - TAIVAAN tuuliin.
Saatoin jälkeen päin todeta olevani pääpiirtein tyytyväinen. Harmaaparta vihjaisi pikku rikkeistä. Tähän vastaan: aina sattuu ja tapahtuu!!!

2 kommenttia:

Harmaaparta kirjoitti...

Kivaa kuulla että ääni kantoi hyvin. Tiedän sen tosin ennestään, olen laulanut useasti Mikaelinkirkossa, jopa sinfoniaorkesterin säestyksellä, jolloin kuoro sai suurin piirtein huutaa sieltä alttarilta orkesterin takaa.

Tasanteelta on hyvä laulaa a cappellaa. Kuuntelin kerran The Kings' Singers-yhtyettä täällä. Hienoa, tasapainosta! Porukka tulee muuten Turkuun toukokuussa ja lippujen myynti aloitettiin tällä viikolla. Pannaanko mietintämyssyyn?

Marjaliisa kirjoitti...

Kerran kuoro seisoi alttarille vievillä portailla. Seisoin takarivissä reunimmaisena, en kuullut muiden laulua ollenkaan. Aivan kuin olisi yksin laulanut, kamalaa!