Joulu tulee

Tänään olen ostanut kuusen. Joululahjoja pitää vielä hankkia kolme ja sen jälkeen alkaa se suurin urakka, huushollin siivoaminen.  Jouluruokien hankkiminen ja tekeminen täyttää sitten viikonlopun.

Tämä kuva oli tänä vuonna joulukortissani ja sillä haluan toivottaa kaikille blogin lukijoille hyviä pyhiä.  Otin kuvan SULASOLin Varsinais-Suomen piirin Itsenäisyyspäivän kirkkojuhlan yhteydessä Tuomiokirkon sakastissa, jossa avasimme äänemme.

Pari päivää sitten pistäydyin Ruissalossa kasvitieteellisessä puutarhassa.  Mukavaa olla välillä ikään kuin etelässä, poissa pakkaskeleistä ja lumesta. Tuokoon myös tämä kuva sieltä joulutunnelmaa. 

Jouluaattona kello 07 olen mukana laulamassa Tekniikan Laulun kanssa Kauppahallissa. Non Troppo Bene laulaa myös, tervetuloa kaikki kirkassilmäiset lapsukaiset jotka ovat heränneet aikaisin aamulla jännittämään pukin tulemista! Sen jälkeen voi vielä ostaa jotain joulupöytään.  Muistan kuinka 1950-luvulla kävin äitini kanssa ostoksilla hallissa jouluaattona ja kuuntelimme ensin joululaulut.  Silloin lauloi Lihakauppiaiden kuoro, nyt on Tekniikan Laulu vastannut monta vuotta siitä, että joululauluperinne jatkuu.

Syy siihen että käytiin ostamassa jouluaattona leikkeleitä ja italiansalattia oli tietysti se, että jääkaappi oli hyvin pieni, eikä voinut hankkia ruokia paljon etukäteen. Hallin italiansalaatin muistan harvinaisena jouluherkkuna, ei siihen aikaan ollut mitään marketteja joissa myytiin Saarioisten tai Atrian tehdasvalmisteisia eineksiä. Lihaliike Jokinen oli hovihankkijamme, enoni oli jo ennen sotia ollut siellä juoksupoikana. Siellä se lihaliike vieläkin on ensimmäisenä kun astuu sisään Eerikinkadulta.

Laulajan joulutauko on kuitenkin aika lyhyt. SenioriKulkuset laulavat joulun pois konsertissaan Vanhalla Raatihuoneella loppiaisena 6.1 kello 15. Sitä ennen on samalla viikolla kuoroharjoitukset, joten pääsen taas hyvän harrastuksen pariin. Kulkusten konsertti Nuutinpäivänä on seuraava etappi Kulkusten matkalla juhlavuoden aikana.

Oikein Hyvää Joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2013!

Mieskuoron konsertissa

Joulukonserttien jatkumossa oli kohdallani poikkeuksellista, että tämä vannoutunut sekakuorolainen meni mieskuoron konserttiin. -  Pakkohan sinne, kun kuoroveli myi lippuja ja peekoo osti. Huutaahan ne miehet täyttä kurkkua, mutta kai sitä tunnin verran kestää... Kirkossa lavalle nousi Polyteknikkojen kuoro johtajana Juha Kuivanen. Kuivasen tiesin huipputaitavaksi kuoronjohtajaksi, mutta en silti teekkarikuoron konsertilta paljon odottanut.

Kuinka kävikään. Konsertti oli tyylikäs, taidokas, herkkä, voimakas, ilmaisurikas ja rauhaa täynnä. Ihana kokemus! Olen myyty. Liityin heti facebookissa PK-tykkääjiin.

Kuoronjohtaja on kuoron tason suhteen ratkaiseva tekijä. Maassamme on lisääntyvässä määrin hyviä kuoronjohtajia ... ja mitä tai keitä on kiittäminen? Kuoronjohdon koulutusta, jossa Matti Hyökki on ollut  avaintekijä. Hyviä laulajia Suomessa riittää, kaiken ikäisiä. Wau, hienoa.

Maksaa mitä maksaa, he ovat palkkansa ansainneet!

Joulukiireitä

Marras-joulukuun kalenteri on taas täynnä menemisiä ja tapahtumia niin ettei ehdi blogiinkaan kirjoitella. Näin siis seniorilla, mitä sitten nuoremmilla kuorolaisilla.
Senioreilla on joulukonsertti Turussa yhteistyössä Nordean kanssa, Kulkusilla on kolme joulukonserttia peräkkäisinä päivinä Turussa, Ruskolla ja Kaarinassa sekä joulujuhla Karjalatalossa päälle.
Kiirettä pitää!

Seniorien syksy

Senioreilla alkaa olla koossa ohjelmisto ensi maaliskuussa järjestettävään tapahtumaan "60 vuotta kuoronjohtoa", jolloin Päiviö Kangas tulee johtaneeksi kuoroja yhtäjaksoisesti 60 v ajan. Ohjelmisto rakentuu pääosin Kankaan omille sävellyksille, sovituksille ja sanoituksille. Tapahtumassa ovat mukana ainakin Seniorikulkuset, Kulkuset, pari kvartettia ja seniorien naisista koottu naiskuoro. Solisteja ja säestäjiä tullaan tarvitsemaan sekä rahaa heidän palkkaamiseensa. Seniorien johtaja Päiviö elää hektistä aikaa valmistellessaan nuotteja laulajille. Kuoro odottelee iloisesti "mitä tuleman pitää" ja on valmis uusiin haasteisiin.

Toinen iso työ syyskaudella on valmistella kuntoon Nordea Meidän Kerhon tilaama joulukonsertti 14.12.2009 Mikaelinkirkkoon. Ohjelmisto siihen on pääosin vanhaa tuttua, mutta joku uusikin sopii mukaan.

Uusia laulajia on tullut. Paluumuuttaja Iriselina ottaa uuden paikan I sopraanossa, takavuosien kulkunen Veikko palaa pitkältä tauolta bassoon. Tenoriin on luvannut tulla Kaj, mieskuoromies. Alttoon on luvassa entinen Kulkunen, Tarja, mikä olisi erinomaisen hienoa. Alttorivistä lie Riika usein poissa ykköskuoronsa vuoksi, jonka harjoitus sattuu samaan päivään.
Senioreilla on tulossa aivan tarpeeksi vilkas syksy, enempään ei ikääntyvä ihminen joutaisikaan! No joulujuhlaan kai sentään ehditään!

Joulun juhlintaa

Pyhän Katariinan kirkossa joulukuusen nauhassa Gloria in excelsis Deo. Penkkirivit täyttyvät. Kuoro asettuu riveihinsä. Ensimmäinen laulu Kello löi jo viisi kutsuu osuvasti joulukirkkoon. Kristallilamppujen ja kuusikynttilöiden valot hehkuvat kilpaa. Sydämeeni joulun teen.. Pikkumies isänsä polvella kurkistelee kuoron suuntaan: "En mää näe äitiä" ja tietää: "Nää on loululauluja". Tulee yleisön vuoro laulaa ja kyllä tämä yleisö laulaakin: kun joulu on...ja niin joulu joutui... Kulkuset laulavat joulua syntysijoilleen, sillä kuoro perustettiin Nummenmäellä 4.1.1918. Herkät laulut vievät ajatukset kymmenien vuosien taakse omaan lapsuuteen.
Joulukonsertin jälkeen kuuluu olla Kulkusten yhteinen joulujuhla. Karjala-talossa jouluateria maistuu koko päivän paaston jälkeen ja tämän vuoden joulupukin lahjalinja yllättää: tämä on ensimmäinen kierrätyslahjajoulu ja mahtavista nauruista päätellen ei viimeinen.

Joulukonserttien aika

Osa joulukonserteista on laulettu ja kuunneltu, osa on vielä tulossa. Eilen oli neljässä Turun kirkossa konsertti, päälle vielä Liedon ja Tarvasjoen kirkot ainakin. Siellähän iso kuoro lauloi ja laulaa lauantaina Pyhän Katariinan kirkossa.

Seniorikulkusten konsertti Mikaelinkirkossa onnistui paria pientä kauneusvirhettä lukuunottamatta hyvin. Ulla Resch, jonka vanhemmat kuorolaiset hyvin tuntevat, istui yleisössä ja oli sitä mieltä että Seniorikulkuset lauloivat paremmin kuin Kulkuset 30 vuotta sitten. Paljon mahdollista, yleisesti ottaen kuorolaulun taso on noussut Suomessa. Me seniorit olemme sitäpaitsi saaneet syksyn aikana neljä uutta laulajaa, jotka ovat laulaneet useita vuosia kuorossa. Muista kuoroista, mutta pianhan heistä tulee "vanhoja" kulkuslaisia. Lisää laulajia mahtuu mukaan.

Olenko minä jotenkin muuttunut, kun 60-70-vuotiaat ovat mielestäni nyt hirveän nuoria ja aktiivisia? Luokkatoverinikin ovat jostain syystä siinä iässä!

Blogin äiti Marja-Liisa oli äänettömänä paikalla ja löin kamerani hänen käteensä. Kiitettävällä tarmolla hän kierteli ja tämä kuva esimerkiksi on hienosta kulmasta ja mukava muisto. Kuvat ovat jonkun päivän päästä netissä kunhan tauti on hellittänyt.

Lauantaina on taas Kulkusten joulukonsertti ja joulujuhla. Mukavaa! Sunnuntaina käyn Tuomiokirkossa laulamassa kauneimmat joululaulut på svenska. Iso kuoro taistelee voitosta ensi tiistaina Rautavaara-kilpailussa ja seniorit käyvät päivällä laulamassa Sotaveteraaneille. Eiköhän sitten voida aloittaa jouluvalmistelut.

Hyvää Joulua kaikille (molemmille?) lukijoille toivoo harmaapartainen mies.

Joulumarkkinat

Kävin viime lauantaina Vanhan Suurtorin joulu-markki-noilla. Tuttu paikka, olimme monta kertaa siellä myymässä männä vuosina. Tällä kertaa olin kuuntelemassa Suomen tiernapoikamestaruuden voittanutta lukiolaisporukkaa Oulusta. Poikien palkintomatka suuntautui Turkuun. Pojat lauloivat siinä paikassa, jossa mekin kerran vuonna 2003. Kuoron iskuryhmä lauloi silloin vanhoissa vaatteissa ja mainosti joulukonserttia. Myimme jopa muutaman joululevyn. Kivoja muistoja siis.

Jokirannassa tapasin pari tyttöä ottamassa valokuvia illan hämärtyessä. Tytöt olivat menossa katsomaan Tuomiokirkon joulukuusen valojen sytyttämistä. Opastin heitä hieman ja kävi ilmi, että he olivat Tshekin tasavallasta, toinen jopa Prahasta. Kerroin, että olimme tasan kuusi vuotta sitten laulamassa Prahan joulumarkkinoilla ja kehuin niitä. Lisäsin, että parhaiten on jäänyt mieleen se, kun lauloimme kaikki yhdessä Vanhankaupungin torilla Jouluyö, juhlayö kukin kuoro omalla kielellään ja jotkut heiluttivat sytkäreitä kuin rokkikonsertissa. Sen jälkeen meidän ryhmämme otti vielä pienet glühweinit, eikä pieni tihkusade haitannut ollenkaan. Hieno kaupunki ja hieno matka.

Vertasimme tyttöjen kanssa vielä joulutapoja ja kävi ilmi, että heillä ei syödä kinkkua, vaan syödään karppia. Karppi tuodaan elävänä kotiin ja laitetaan kylpyammeeseen uimaan odottamaan ruoanlaittoa. Sitten se nuijitaan hengiltä ja paistetaan. Ilmeisesti karpin pitää olla tuore. Olisko tämä tapa jäännös niistä ajoista jolloin ei ollut jääkaappeja?

Tukekaamme siis joulukaupunkimme joulumarkkinoita. Käykää katsomassa, monenlaista tapahtuu. Kulkuset ovat pari vuotta laulaneet pienen joulukonsertin Vanhalla Raatihuoneella. Tämän vauhdikkaan syksyn ohjelmaan ei sellainen ole mahtunut. Ehkä taas ensi vuonna?