keskiviikko 20. elokuuta 2014

Aurajoki raikaa



Aurajoki raikaa-kuorotapahtuma oli keskiviikkona 20.8. Helsingissä jo vuosikausia ollut kuorojen kiertäminen ravintoloissa sai nyt Turkuun pikkuveljen.

Ilta alkoi kuorojen yhteisharjoituksella Tuomiokirkossa kello 17. Vanhat tutut On suuri sun rantas autius ja Kesäpäivä Kangasalla laulettiin vain läpi, mutta Elämän sain soimaan vaati paljon viilaamista, eikä yksi harjoituskerta lisää olisi ollut pahitteeksi. Osa laulajista oli jo viikko sitten ollut harjoituksissa Puolalanmäen koulun tiloissa. Nopean laulun harjoittelu Tuomiokirkon kaikuisessa akustiikassa ei ole helppoa. Laulun on sovittanut Kari Jantunen, joka myös harjoitutti ja johti suurkuoroa.


Tässä vielä äänenavausta ja jumppaa.
Tunnin jälkeen siirryttiin ulos portaille laulamaan.  Sade ropisi, mutta siitä huolimatta oli yleisöä tullut kuuntelemaan, arviolta suurin piirtein saman verran kuin mitä oli laulajia.





 




Sen verran sade taukosi sopivasti muutamaksi minuutiksi että Naskalien kakkostenorit uskalsivat laulaa ilman sadevaatteita.


Vasemmalla juontajatyttö ja takana oikealla Viveren tenori Arto Leino. Sopivassa hellevaatetuksessa.
Laulujen jälkeen kuorot jalkautuivat eri ravintoloihin ennalta laaditun tarkan suunnitelman ja aikataulun mukaisesti.  Liikkeellä oli kaikkiaan viisitoista kuoroa tai yhtyettä ja seitsemän ravintolaa sai vierakseen laulajia.

Kulkusyhteisöstä olivat Vivere ja SenioriKulkuset uskaltautuneet mukaan.


Suurin osa Viverestä, jälkikasvua ja Viveren tunnus. Ja laulajia auringonkukkateemalla.
 Viverellä oli heti alkuun ohjelmassa muutos, laivaravintola Katariina ei avannut sateessa lainkaan, mutta esitykset siirrettiin ravintola Fonttiin. Muutos toi pientä kiirettä siirtymisiin, sillä Vivere esiintyi myös Teinissä ja Marinassa päättäen kierroksensa Samppalinnaan. Siellä Kulkusten sopraano Johanna Virtanen napsi kuvan esiintyvästä yhtyeestä.


Viverellä oli yksitoista laulajaa matkassa. Piilokuvassa Tainan leuka näkyy ja Juhalta hattu ja vähän päätä.
Sirkun mukaan Viveren laulu parantui kerta kerralta, mutta viimeisen keikan jälkeen oli jo väsymystä havaittavissa.

SenioriKulkuset aloittivat  Vaakahuoneella, jonne rankkasateessa oli aikamoinen siirtyminen.  Onneksi monella oli auto mukana, mutta pari urhoollista taittoi matkan polkupyörällä. Ravintolassa entinen kulkusbasso Seppo Hällfors oli kuuntelemassa, joten bloggaaja iski kameransa hänen käteensä ja niin saatiin mukavia kuvia laulavasta kuorosta.

Odottelua.  Varajohtajamme Marjatta laittaa nuotit järjestykseen, hän lauloi poikkeuksellisesti alttoa.







Vaakahuoneelta Samppalinnaan. Eteisessä odotettiin vuoroamme, mutta kun astuimme laulamaan oli yksi autolastillinen vielä tulematta. Toisen laulun jälkeen kaikki olivat paikalla. Kuorosta osallistui vajaat 30 laulajaa projektiin.


Marjatta Pääkkönen j Liisa Seppälä neuvottelevat vielä nuoteista.
Odottelua.

Riittra Siljamäki reippaili paikalle, Marjatta ja Hannu ja muut jo valmiina.


Lauloimme buffet-pöydän vieressä.

Oli jo niin kova nälkä ja energiavarastot ehtymässä, että pöydän antimet olisivat maistuneet.

Samppalinnasta oli lyhyt matka siirtyä Teatterisillan yli Marinaan. Sadetta, sadetta koko ajan.




Illan piti päättyä kaikkien kuorojen yhteiskaronkkaan Vaakahuoneella kello 22. Kaikki eivät kuitenkaan olleet enää jaksaneet tulla paikalle, mutta puolisen tusinaa kuoroa esitti siellä yhden laulun, jolloin toiset kuorot saivat pienet maistiaiset ohjelmistosta. Kiva juttu.


Tässä Naantalista tullut vieras Helianthus eli Auringonkukka latinaksi. Enemmän auringonkukkia kuin Viverellä omssa kuvassaan.
Viverellä oli jo puhti poissa tai aikainen herätys seuraavaan työpäivään ajoi laulajat kotiin, mutta SenioriKulkuset esittivät Ievan polkan.  Solistimme Seppo Haapakoski sai mikrofonin käteensä ja loisti tunnetulla taidollaan. Ansaitut aplodit kuorolle ja solistille.

Koko tapahtuman primus motor oli Resonuksen riveihin Helsingistä tullut Heli Kaisla.  Heli oli apulaisineen tehnyt suuren työn järjestelyissä ja tiedottamisessa. Ensin Vaakahuoneen isäntä Pentti-Oskari esitteli Helin ja kertoi ensimmäisestä yhteydenotosta kevättalvella. Lopuksi Resonus kukitti Helin ja Heli sai kaikilta ansaitut aplodit.  Mainittakoon että Vaakahuoneella oli saatavilla iltapala ja kuorolaulajat saivat 20 % alennusta hanajuomista.  Bloggaaja lähettää kaksi kiitosta.

Pentti-Oskari sanoi että tässä kaksi isovatsaista ja kiitti Heliä.
Pääjärjestelijä Heli Kaisla.

Tapahtuma oli raskas mutta antoisa. Toivottavasti ja luultavasti se uusitaan ensi kesänä. Silloin toivomme kaunista säätä, joka varmasti saa yleisön sankoin joukon liikkeelle niin Tuomiokirkon eteen kuin ravintoloihin.  Ja laulajat säilyvät kuivina. Kaikkihan me tiedämme, että kun jalat kastuvat niin kurkku ei toimi ja kun kurkku kastuu niin jalat eivät toimi.

1 kommentti:

Sirkku kirjoitti...

Viveren esiintymisessä Samppalinnassa ei vielä ollut yhtään väsynyt meininki, mutta esityksen jälkeen väsymys kyllä valtasi, ainakin minut. Taisin, Kimmo, olla hiukan epätarkka kun puhuttiin asiasta puhelimessa.