Kuopijossa

SULASOLin Laulu-ja Soittojuhlia vietettiin Kuopiossa 7-10.6.2012. Meidän osaltamme ne alkoivat tosin vasta perjantaina 8.6, jolloin kello 7 bussi lähti Tuomiokirkon edestä täynnä enemmän tai vähemmän kirkassilmäisiä kuorolaisia.  Suuri määrä laukkuja ja kasseja lastattiin bussin uumeniin. Ja vanhan sanonnan mukaan "ei kun menoks, sanoi Annie Lennox".

Alkumatkasta Veikko ja Arto vielä seisoivat ja rikkoivat lakia, ennen kuin turvavyöpakko selvisi kaikille. toki tuota kieltoa rikottiin myöhemminkin.

Olimme etukäteen tilanneet lounaan Vaajakosken ABC:lta ja Arto keräsi maksun etukäteen bussissa. Rahat laitettiin hienoon Llangollen Eistedfodd-muovikassiin. Näin saatiin jatkumoa laulujuhlasta laulujuhlaan. ulkomaanmatkasta ulkomaanmatkaan. Sillä onhan se Savo aika vieras monelle varsinaissuomalaiselle, ja kieli vaikeaa ymmärtää, se havaittiin jo kun harjoiteltiin ensimmäisen kerran Kiitoslaalua Kuopijolle. Mutta siellähän asuvat ne oekeet immeiset ja Kuopion asukkaat ovat lupsakkoo väkeä. Tiedän noin 40:n vuoden kokemuksesta.

Halmeen Harri teki vaatimattomasta matkalounaastamme juhlavan, hän arvosti meitä niin että pukeutui parhaimpiinsa!

Lounaan jälkeen saavuttiin Kuopioon ja iso kuoro joutui heti tositoimiin. Kuorokatselmus odotti. Todettakoon siitä vain että Kulkusia ei valittu illan konserttiin Katselmuksen satoa. Se näkyi kasvoista, suuri pettymys ja kun sitten kuuli niitä kuoroja ei oikein voinut ymmärtää miksi Kulkuset ei ollut "valittujen" joukossa.

Terosta oli tehty hieno haastattelu päivän Savon Sanomiin.  Hän kertoi kuorolaulusta, tenorina olemisesta, kehui Kulkusia, mainitsi myös SenioriKulkuset, hyvä Tero!

Musiikkikeskuksessa harjoiteltiin yhteisiä numeroita 16.30 alkaen, mutta kaikki eivät ehtineet mukaan kuin vasta loppupuolella. Sekakuoroliitto täyttää 55 vuotta. Sen kunniaksi oli Muotoiluakatemian kafeteriassa Viis yli viis-tilaisuus. Nostettiin yksi onnittelumalja sen kunniaksi. Kuorot saivat lähettää viisi edustajaa. Taiteellinen johtaja Hanna Remes laulatti kaikilla juhlan kunniaksi laulun Mä oksalla ylimmällä. Teksti on myös Sekakuoroliiton nuottikassin kyljessä, joten hän arveli sen olevan oikein sopivan laulun. Onhan se, voihan Puijollakin olla oksalla ylimmällä.

Kulkusten, Seniorikulkusten ja Naantalin Laulajien viralliset vieraat.

Seniorivieraita; Iiriselina, Veikko ja Arja ja Tarja Tuula takana portailla.



Pääsihteeri Sirkku Viitanen-Vanamo ja tiedotusvastaava Ahti Viluksela olivat infopisteessä Musiikkikeskuksessa paineen alla koko ajan.



Kansainvälinen kaupunki. Ei pelota pakkoruotsi, eivät venäläiset turistit. Valitettavasti on kerrottava, että kysymys on museokorttelista.

Yhteisen orkesteritreenin jälkeen ihmiset hakeutuivat syömään.

Ruoka veti Rossossa Elisan ja Päivikin mietteliäiksi, mutta Marja "Nätky" jaksoi olla iloinen.

Ari laittoi kamerani säädöt kohdalle, siitä kiitoksena hieno potretti.

Kuopion keskusta oli ihan myllätty auki toriparkin laajennuksen vuoksi. Turkuun sitä ei tarvita!

Viverellä oli keikka kello 22.15 sarjassa Laalu männöö kapakkaan. Osa kuorosta jäi kuuntelemaan, osa lähti jo yöpymään. Oli kuulemma mennyt erittäin hyvin. En tiedä jaksoiko kukaan enää kuuntelemaan toista keikkaa tuntia myöhemmin.

Paitsi että oli pitkä päivä, niin logistiikka aiheutti myös ongelmia. Iso kuoro asui Motelli Iso-Valkeisessa ja SenioriKulkuset vielä kauempana Savon Ammatti- ja Aikuisopiston asuntolassa Toivalassa, ehkä noin 16 kilometrin päässä. Bussimme kuljetti halukkaat kuuntelijat vain kello 21.30 ja sitten ensimmäisen keikan jälkeen.

Emäntä Hilkka ja senioritoimikunnan puheenjohtaja Sinikka hoitivat mallikkaasti aamiaisen seniorien majapaikassa.  Ei ollut aamiaista hinnassa ja liinavaatteetkin piti tuoda mukanaan, mutta hinta oli edullinen.

Lauantaina aamulla oli taas aikainen herätys, koska kuorot rupesivat järjestäytymään Kuopio-hallin harjoituksiin jo kello 9. Sitten viännettiin sitä Kiitoslaalua ja laulettiin läpi myös muut yhteisnumerot, myös eri kuoromuotojen.

Tenoreita Kuopio-hallissa. Oikealta Terho, Heikki, Matti ja Arto.

Bussikuljetus lounaalle Musiikkikeskukseen, ja siellä harjoiteltiin kuorojen omia numeroita, koska kello 14-15 Varsinais-Suomen piiri lauloi Satamatorilla.

Seniorit harjoittelivat komean Musiikkikeskuksen ulkopuolella (ohikulkija taputti käsiään). Tai siis Hantta ja Kimmo kuvasivat kuin muut harjoittelivat.

Konserttisarjan nimenä oli Maakunnat musisoi. Onneksi bussi vei taas Satamatorille. Piirimme esitti läpileikkauksen eri kuorojen osaamisesta ja kaikki laulut liittyivät jotenkin juhlien teemaan Murteet. Meidän laulumme kertoivat Varsinais-Suomesta tai saaristosta.

Katariina Kärki-Susi ja Seppo Haapakoski toimivat ansiokkaasti juontajina. Piirillä oli vierailevana kuorona mukana Lapuan Sekakuoro. Se on perustettu samana vuonna kuin Kulkuset ja Seppo kertoi tämän vierailun olevan osan  Turun laajennussuunnitelmista. Raisio ja Kaarina sanovat ei kiitos Turkuun liittymiseen, joten toivomme on Lapuassa. Piirin ohjelma oli omasta mielestämme paljon paremmin suunniteltu kuin muiden piirien. Tietysti, vaikka en kyllä kuullut niitä muita piirejä...

Odotusta

Juontajat ja seniorit ennen kuin Seppo hyppäsi rivistöön.

Laulu soi.

Katariinan kamarissa. Marja Tuohimaa tulkitsee sanat Turun murteella.

Odotusta.

Seppo.

Uudenkaupungin Laulu-Veikoilla oli hieno esitys. Saatiin tietää miten kaupunki perustettiin.

Lopulta oli Kulkusten vuoro, ohjelmassa oli kulttuuripääkaupunkilaulu Puhalla matkaan.

Järvihöyryn kippari oli ajan hermolla. Juuri kun Kulkuset lauloi "Puhalla matkaan!" niin laiva tuuttasi oikein kunnolla. Yleisöä nauratti, mutta lavalla eivät pasmat menneet sekaisin.

Lopuksi laulettiin Varsinaissuomalaisten laulu. Kulkuset aloittivat lavalla, muut kuorot alhaalla yleisön joukossa ja yleisö yhtyi innolla lauluun. Maakuntalaulujen uusi tuleminenko?

Torilta bussi vei kuorot seuraavaan konserttiin, ison kuoron Kaupungintalon juhlasaliin ja seniorit Raittiustalolle. Molemmissa paikoissa oli hyvä akustiikka ja kuorot saivat kiitosta. Ulkopuolista yleisöä ei juuri ollut, mutta konserttisarjan nimenä oli Kuorot kohtaavat ja se tietysti kertoo että yleisöä odotettiin lähinnä vain niistä muista kuoroista jotka lauloivat samassa paikassa.

Kovaa vauhtia sitten majapaikkoihin vaihtamaan juhlavaatteet ylle ja takaisin kaupunginkeskustaan Musiikkikeskukseen, sillä The Real Groupin konsertti oli jo kello 19. Ensin kuultiin yhtyelaulukilpailun parhaat yhtyeet (mukana turkulainen Six-time) ja sitten alkoi Real Groupin osuus.

Savon Sanomien arvostelija Jussi Mattila kirjoitti konsertista muun muassa näin: "Äänet ovat hitsautuneet yhteen ja esiintyminen on saumatonta. Toki tämä kaikki on saavutettu laulajien henkilökohtaisen osaamistason ja kovan harjoittelun kautta, mutta mukana on jotain muutakin, joka nostaa yhtyeen tavanomaisen, hyvin harjoitellun ja ammattitaitoisen osaamisen yläpuolelle: laulajat aistivat toistensa tekemisen lavalla vahvalla tunnetasolla ja ovat kiinteässä kontaktissa keskenään." 

 
Ei tuohon ole muuta lisäämistä kuin että eiköhän Kulkusten ole syytä pysyä lestissään. Eikä harmita kun ei näitä beatboxaus-säestyksiä kuitenkaan pysty tekemään ilman mikrofonia.

Bussi vei sitten juhlakaronkkaan Kuopio-halliin. Isossa porukassa on aina ongelmia. En nyt niitä kaikkia vedä esille, mutta kyllä ei ole hauskaa kun viini ja ruoka loppuu kesken. Mielensä pahoittivat monet kuoromme naiset jotka eivät saaneet viiniä ja bloggaajakin joka ei saanut ihanaksi etukäteen kehuttua jälkiruokaa, mustikkakukkoa. Mutta sainhan minä sitä vuonna 1999 Siilinjärvellä sukulaisen häissä, se oli hääkakkuna.

Kotona olo parani huomattavasti kun lehdestä luin että Keskustan puoluekokouksen väestä monet jäivät ilman ruokaa. Se vähän lohdutti, vaikka erityisemmin en fanita kyseistä maajussien puoluetta.

Varusmiessoittokunnan showband oli todella hyvä kokoonpano. Toisessa setissään sitten joskus ennen kello 01 meno yltyi huimaksi. Kulkuslaisia pomppi lattialla muiden mukana ja bändi laulatti yleisöä esimerkiksi Rusketusraidoissa ja Levottomassa tuhkimossa.

Oliko lattia vinossa?



Vauhti päällä vaikka halli rupeaa jo tyhjenemään.

Voita molemmin puolin leipää.

Vauhtia tanssilattialla.

Matin kuvioita ei kukaan pystynyt seuraamaan.

Pääsihteerikin pääsi vihdoin vapaalle. Hyvässä seurassa.

Bändi veti vielä yhden ylimääräisen vaikka valot oli jo sytytetty. Frontside Ollien, siis turkulaista!

Bussin kuljettajalla oli jo työpäivä täynnä, joten jokainen hoiti kotimatkan taksilla. Iso-Valkeiseen maksoi 17.80 ja Toivalaan 32 egeä. Jälkipolville tiedoksi merkittäköön tämäkin seikka.

Sunnuntaina oli vuorossa juhlakulkue ja pääjuhla Kuopio-hallissa. Tunti meni järjestäytymisessä Satamatorilla, mutta siinä oli hyvää aikaa tutustua toisiinkin kuoroihin.
SenioriKulkusten takana oli Ylöjärveltä Sekakuoro Saurion sävel. Ehdotin että he tilaisivat Ylöjärven suurilta pojilta Epuilta sävellyksen. Tyyliin "Kun sävelen laulaa Saurio, ei korvaan tule vaurio". Kuoro lauloi kivan biisin siinä, saimme kuulla sen olevan Kuoppamäkeä ja ei kun käyntikortti kouraan. Nuotit tulivat juuri tätä kirjoitettaessa sähköpostilla. Iso kiitos! Perästä kuuluu, syksyllä kokeillaan.

Kuoron nimikyltti on ammattikoulun käsityötä, sanoi Tero. Ei ole, sanoi Terho, tehty konejyrsimellä.

Oliko Eevalla taksirahaa maksamatta?

Helen, Raili ja Ilona odottavat. Ovat selkeästi valmiina.

Lisää odottajia, Sinikka, Arja ja Veikko.

Laaksojen kamarikuorossa on johtajansa Juhan lisäksi muitakin jäseniä.

Kulkusten komentaja ja tunnuksen kantaja.

Tässä ehtii jo poseeratakin.

SenioriKulkusetkin kokoontuivat.

Seniorien tunnuksen kantaja Aira piilottelee.

Lähdettiin liikkeelle pitkin "rännikatua", Snellmannin puisto ja tuomiokirkko häämöttävät jo edessä.

Kulkue kulki Snellmannin puiston halki ja ohitti "ronssisen Nelemannin". Viimeistään tässä vaiheessa kaikille aukeni mistä tilausteoksessa lauletaan.

Tässä iso kuoro ohittaa Snellmannin patsaan...

... ja heti perään seniorit, Anja Vesa kantaa kylttiä.



Puhheenjohtaja Harri, piäsihteeri Sirkku ja muut SULASOLin silmäätekevät ottivat vastaan kulkueen ohimarssi Kauppakadulla Carlssonin tavaratalon kohdalla. Hauskaa vilkuttaa tuttaville.

Tuttavat tervehtivät.

Saavutaan jo melkein hallille.

Ruuhkaa ovella, oli aikaa poseerata kuvaajalle.

SenioriKulkuset ovat saaneet uuden marssijan rivistöönsä. Basso vai tenori jää arvoitukseksi.

Retkieväs odotti hallilla ja vielä oli toista tuntia ennen kuin pääjuhla alkoi.  Se oli juhlava ja musiikkipuolikin meni yllättävän hyvin. Facebookista luin kommentin että komeasti soi. Kuusiston sävellyksessä kiitettiin kai erityisesti puhallinorkesteria???

Yleisöä oli 500 henkeä.  Se oli yllättävän paljon, mutta silti tilanne oli niinkuin yleensä monessa kuorokonsertissa, vähemmän yleisöä kuin laulajia. Heitä oli non 2.000.

Harri avasi juhlan tyylikkäästi omalla puheenvuorollaan. Juhlapuheen piti VTT, kansanedustaja Seppo Kääriäinen, joka vertasi Suomea vuonna 1972 edellisen Kuopion laulu- ja soittojuhlan aikaan ja nykyistä Suomea. Sitten hän vaihtoi savoksi ja kertoi muun muassa Kallavesj-laulun synnystä (sekakuorot lauloivat sen) ja sanoi että se tuo aina vettä silmiin. Lopuksi hän toivotti "kaekille hyvvee Sepon-päevee ja hyvvee kessee!" Onnittelulaulu Sepolle pamautettiin sitten 2000:n laulajan voimin kolmekin kertaa. Oli erittäin hyvä puhe!

Seppo Kääriäinen puhuu. Tämä oli näkymä tenorien ylimmältä riviltä.

Juhlan päättäneet Finlandia ja Maamme-laulu toivat sitten varmaan muillekin kun Sepolle tipan silmään. Finlandia oli todella koskettava. Maamme-laulu oli niin komea, että pakostakin tuli mieleen, että jääkiekkokisojen katselijoiden olisi pitänyt olla paikalla kuulemassa miten se kuuluu laulaa.

Kotimatkalle päästiin heti kun rättisirkus oli ohi. Kotimatkalla ajateltiin pysähtyä taas Vaajakoskella, mutta parkkipaikalla oli jo viisi bussia. Nälkäiset kuorolaiset olivat pettyneitä, mutta Leinon Arto soitti Patalahden St 1-asemalle Jämsään.  Ravintola sanoi rakentavansa jo suljetun seisovan pöydän jos meitä on 20 ruokailijaa. Oli monta enemmän ja tyytyväisiä kaikki. Hyvä ratkaisu ajaa ohi ABC-ketjuravintolan.

Ruoan jälkeen Arto lupasi bussissa yllätyksen. Seppo Haapakoski piti tietokilpailun vanhasta kansanperinteestä. Huippuhauska, enkä voi olla ilmoittamatta että bloggaaja tiesi eniten. Tosin joku huusi takaa että hyvä arvaamaan ja valehteleekin sitä paitsi. Ei, ei, se oli silkkaa tietoa!

Sitten Seppo luki lopuksi Seppo Ahdin pakinan. Se oli niin hauska, että sitä kikatettiin vedet silmissä (ruumiinosa vaihdettu!) 

Aurinko laski ja bloggaaja ei ehtinyt ottaa kameraa laukusta, mutta Seppo nappasi kesken kaiken kännykällään. Todella aikaansaava mies tuo Seppo!

Ennen Turkua kiitettiin vielä hienosti meitä kuljettanutta Petri Rajalaa. (Ei tuttu Kaupunginteatterin näyttelijä, joka ei siis tehnyt sivubisnestä.) Katariina sanoi että rikkilauletuilla äänillämme ja viime voimilla tai jotain siihen malliin. On suuri sun rantas autius. Mari Schildt sanoo tätä Ankka-lauluksi.

Kuljettajamme Petri Rajala (ei Kaupunginteatterin näyttelijä) teki pitkää päivää. Laakson Juha ja minä hieman vieroksuimme yhtiötä jonka nimi on Pohjolan Matkat...

Turussa taas ennen puoltayötä.  Väsyneinä, mutta onnellisina!