SenioriKulkuset helisyttivät laulujaan Ukkokodin asukkaille Ruissalossa

SenioriKulkuset on Turun Ukkokodin eli Palvelutalo Wilenin  kulttuurikummikuoro. Käymme säännöllisesti kolme kertaa vuodessa siellä konsertoimassa. 

Kulkusten senioritoimikunnassa keksittiin  ajatus, että kulttuurikummeille sopisi hyvin viedä asukkaita retkelle Ruissaloon osana Turun Sanomien sarjaa 110 hyvää tekoa.  Bassomme Matti Tamminen on toiminnan mies, joten hän keräsi kuorosta porukan kuljetushommiin ja sopi kahvituksesta kuoron piikkiin Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan kahvilassa. Tärkeää oli myös sopia Turun Sanomien kanssa tapahtuman raportoimisesta. 

Maanantaina 20.4.2015 karavaani lähti kohti Ruissaloa. Paikalla oli ulkoilua, kuorolaulua, kahvia ja juustokakkua, lisää kuorolaulua.   

 

Idylliä luonnon helmassa.

Arja johtaa, konsertissa ei voi kuvata omalta paikaltaaan, mutta nyt kehtasi.

 Turun Sanomien toimittaja ja kuvaajat löysivät haastattelukohteita ja kuvauskohteita.

Kahvilassa tarjottiin kahvia ja mansikkajuustotorttua vieraille kuoron piikkiin, kuorolaiset maksoivat omansa.  Herkullista. Ja lisää kuorolaulua. Kahvilan emännän erikoistoivomuksesta lauloimme hänen suosikknsa Va pensiero eli orjien kuron oopperasta Nabucco. Arja säesti kahvilan paikalle roudaamalla sähkösoittimella.

 

Rollaattorien rivistöä. Se tuotiin Ruissaloon Terho Simolan pakettiautolla.

Matti Tamminen kertoo kahvijärjestelyistä.

Tässä valmistaudutana laulamaan Va pensieroa.

Jotkut kävivät myös tutustumassa kasvihuoneiden värikylläiseen trooppiseen maailmaan, mutta kaikki eivät jaksaneet ja onhan siellä myös vaikeaa liikkua rollaattorilla. 

Jättilumpeen takana TarjaTuula, asukas ja Hannu.

Anopin palli. Parasta talossa tarjotaan tietysti istuimeksi. Nyt kukaan ei istunut sillä.

Mikko oli esittelemässä kaktushuonetta kun tärkeä puhelu yllätti.

Hieno iltapäivä, kaikki viihtyivät ja onneksi sää suosi! Turun Sanomat kirjoittaa tänään keskiviikkona 22.4 sivulla 10 hienosti tästä tapahtumasta otsikolla SenioriKulkuset helisyttivät laulujaan Ukkokodin asukkaille.

Tässä videossa on tunnelmia, haastatteluja ja pieniä laulunpätkiä. Kannattaa katsoa.   

http://tstv.fi/video/6940#main

Kevätkokous

Sekakuoro Kulkuset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Kristillisellä Opistolla tiistaina 31.3.2015. Kuorot harjoittelivat ensin molemmat erillään, sitten juotiin kahvit ja sitten suureen auditorioon kokoukseen. Tämä sopi erittäin hyvin myös senioreille, koska harjoitussali Pelastusarmeijassa oli otettu pääsiäisviikolla sen omaan käyttöön.

 

Tällainen bloggaaja kyllä joskus miettii itsekseen kuinka se sopii että hiljaisella viikolla harjoitellaan ja esitetään paljon musiikkia. Eikö se ole ristiriitaista?

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yhdistyksen puheenjohtaja Harri Lindblom ja hän kutsui sihteeriksi yhdistyksen sihteerin Sirkku Viitanen-Vanamon.  Kukaan ei vastustanut, Sirkulla oli läppäri jo valmiina edessään.

Sirkku ja läppäri.

  Toimintakertomus käytiin läpi ja siitä huomasi kuinka paljon toimintaa molemmilla kuoroilla oli viime vuonna.  Monen paikallisen konsertin ja muun esiintymisen lisäksi iso kuoro kävi Virossa ja seniorit Saksassa.  

 

Toimintakertomus on käyty läpi. Pienryhmien kertomukset saa tilaamalla Sirkulta.

 Harri esitti taloudellisen tilanteen ja huomattiin, että viime vuosi tuotti yli 3.500 euroa ylijäämää.  Loistavaa!  Konserttien markkinointi on tuottanut tulosta ja OK-yhteistyö on tukenut mukavasti.

 Vuoden 2014 tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin kaikille tilivelvollisille. Sen pykälän kohdalla bloggaaja pääsi jäävittömänä jopa kokouksen puheenjohtajaksi. Kiitoksia.

Tämän vuoden budjetti on nyt tehty uuden tilikartan mukaisesti ja ensi vuoden tulostase erittelyineen tulee olemaan helpompi koota ja esittää kertoi Harri. 

Kokousväen joukossa tarkkoina Arja Lyly, Marja Tuohimaa ja taloudenhoitajat Leena Haulisto ja Menna Leino.

 Kokous sujui sutjakkaasti. Kuoron asiat ovat kunnossa.  Tästä on hyvä jatkaa.

Veli Lehto

Tässä blogissa on jo aikaisemmin kerrottu, että pastori Viljo Lehtinen, joka lauloi iskelmiä taiteilijanimellä Veli Lehto, lauloi pitkään Kulkusissa tenoria ja lauloi myös sooloja. Mainittakoon myös, että kuoron 30-vuotishistoriikissa vuodelta 1948 on Lehtisen kirjoitus Edvin"Ope"
Laaksosesta.

Turkulainen levy-yhtiö Turun Tähtituotanto on nyt monen vuoden uurastuksen tuloksena tuonut markkinoille kokoelman, jossa on ilmeiesti kaikki Veli Lehdon laulamat 126 levynpuolta ja lisäksi soolo Ol' kaunis kesäilta. Markku Alpimaa tästä yhtiöstä kertoi minulle että se levytettiin Lontoossa kun YL oli palaamassa Amerikan-kiertueelta, jolla Lehetrinen omalla nimellään oli solistina.  Levyt on koottu eri läheistä, Yleisradiosta kai sekä keräilijöiltä, koska mitään arkistokappaleita ei ole löytynyt levy-yhtiöiltä.

Veli Lehto ei koskaan keikkaillut, levytti vain salanimellä.  Klassisen laulun ja teologian opiskelijan, sittemmin papin, ei sopinut siihen aikaan toimia kevyen viihteen parissa.

Turun Sanomissa on tänään juttu Viljo Lehtisestä. Markku Alpimaa esitelmöi hänestä Förituvassa. Valitettavasti se on tänään samaan aikaan kuin Kulkusten ja SenioriKulkusten harjoitukset. Pitää soittaa hänelle ja kysyä voisiko hän uusia esitelmänsä Kulkusille, jos muutkin kuin blogger ovat kiinnostuneita.

Levykokoelman voi hankkia suoraan levy-yhtiöstä.  Hinta on 50 euroa, mutta kokoelma sisätää viisi cd-levyä ja 40-sivuisen kirjasen.

Tässä linkki. http://www.fiftyrecords.com/kauppa/indexffcd1077.htm

Veli Lehdon lauluja löytyy youtubessa. Tässä muutama makupala.  Ajan hengen mukaan  orkesteri soitti suurimman osan ajasta ja solisti oli lähinnä "kertosäkeen laulaja".

https://www.youtube.com/watch?v=7UDq5Reyqk4

https://www.youtube.com/watch?v=Ur8zP5svuik

https://www.youtube.com/watch?v=lmwg3SNredM

https://www.youtube.com/watch?v=6vQ9ZCw0FRs

PangSÅNGfest

Viikonloppu meni Espoon Tapiolassa ja sangen rattoisasti menikin. Bloggaaja kävi kuorofestivaaleilla.

Svenska Pensionärsförbundet järjesti suuren PangSÅNGfestivaalin ruotsinkielisille eläkeläiskuoroille. Festivaaliin oli ilmoittautunut 350 laulajaa, Ahvenanmaalta lännessä Kotkaan idässä ja Pohjanmaan Öjasta  Tammisaareen. Festivaalin teemana oli Bellman ja Sibelius, Bellman olisi täyttänyt 275 vuotta ja Sibbe 150.

Oma kuoroni on Silverkören Argentum, Turussa toimiva kuoro jossa on myös muutama laulaja Paraisilta mukana. Kuoron johtaja on Kurt-Erik "Kurre" Långbacka, erittäin kokenut ja arvostettu suomenruotsalaisessa kuoromaailmassa. SenioriKulkusista on mukana myös Marjatta Sigridsson, joka myös säesti kuoroa yhdessä laulussa. SenioriKulkusten Berliinin-konsertissa vuonna 2009 esitetty Mozartin Leise Erklingen Glocken der Liebe. Mukana olleet laulajat muistavat.

Svenska Pensionärsförbundetin puheenjohtaja Ole Norrback piti tervetuliaispuheen.

 Ohjelma oli monipuolinen ja sisälsi tietysti paljon laulumusiikkia. Suuri festivaalikuoro harjoitteli lauantaina aamupäivällä yhteisnumeroita, välillä käytiin syömässä ja saatiin koulutusta.  Kuoromme joutui lähtemään koulutuksesta ennen sen loppumista, meillä oli oma esiintyminen iltapäivän kuorokavalkadissa ja saimme tutustua Tapiola-salin akustiikkaan etukäteen ja harjoitella vähän. Ensin akustiikka tuntui todella vieraalta, mutta kun asetuimme puolikaareen, niin laulumme onnistui todella hyvin.  Tietysti emme voi itse sanoa olleemme paras viidestä esiintyvästä kuorosta.  Onneksi muut kehuivat!

Illan konsertissa oli yhteislaulua ja suurkuoron laulua ja vierailijana Bellmanin lauluihin erikoistunut trubaduuri Martin Bagge Ruotsista.  Hän lauloi monipuolisesti vahvalla tulkinnalla Bellmanin lauluja ja jakoi samalla sopivasti tietoa, laulatti jopa hieman yleisöä.

Konsertin jälkeen festivaalin osanottajille tarjottiin kuohuviiniä ja suolapaloja. Maistuivat väelle.

Festivaalilla serkkuni Liisa miehineen olivat mukana Vantaalta.

Ennen kuin kömmin nukkumaan otin vielä hotellin ikkunasta kuvan Espoon Kulttuurikeskuksesta.

Muutamia yhteisnumeroita sekä yhteislauluja säesti aivan upea "house band". Laulut olivat tuttuja suomenruotsalaiselle kuoroväelle, tosin monesta oli uusi sovitus. Lauantai-illan päätti hienosti Beatlesien Hey Jude. Bändi ja yli 300 laulajaa. Ei huonoa.

Sunnuntaina harjoiteltiin taas kaksi tuntia lauluja. Pääkonsertti alkoi lounastauon jälkeen. Konserttien erinomaisena juontajana toimi näyttelijä Rico Eklundh, Åbo Svenska Teateristakin tuttu. Rico esiintyi Leif Wagerin smokissa, joka istui hänen päällään kuin valettu.  Hän oli saanut suuren vaatesnobin Leif Wagerin mittoihin tehtyjä pukuja, koska Wagerin tytär oli huomannut että Rico sattui olemaan ihan samoissa mitoissa. Hauskaa. Yleisössä tuli hieman mieleen, että olisiko seuraavaksi vuorossa "Sua vain yli kaiken mä rakastan..."

  

Sitä Rico ei laulanut, mutta lausui loistavasti Ella Erosen tapaan Maamme-laulun eli Vårt land. Suuri diiva Eronen esitti sen talvisodan aikana Tukholman Stadionilla ja kun sen on nähnyt filmillä, niin viluväreet kulkivat pitkin selkää.

Juhlapuheen piti puolustusministeri Carl Haglund. Hän toi esiin tutkimukset siitä kuinka kuorossa laulaminen parantaa elämänlaatua.  Hän mainitsi myös, että kun hänelle nyt kuuluvat myös urheiluasiat, niin  hänelle tuli mieleen,  että kuorolaulu on kuin joukkueurheilua.  Yhteispeliähän se kuorolaulu on.

Puolustusminsteri Carl Haglund piti juhlapuheen.

Konsertin odotettu vieras oli hienon kansainvälisen uran luonut upea sopraano Camilla Nylund, joka pianisti Hans-Otto Ehrströmin kanssa esitti Jean Sibeliuksen yksinlauluja musikaalisesti, dramaattisesti ja voimakkaasti eläytyen. Flickan kom ifrån sin älsklings möte oli suosikkini.  Mahtava! Huh!

Camilla Nylund ja Hans-Otto Ehrström yleisön juhlittavana. Standing ovation.

 Lopuksi "oman johtajamme" johtama Finlandia-hymni på svenska ja juhlan päätti Maamme-laulu. 

Festivaali järjestettiin Espoon Kulttuurikeskuksessa, jonka tilat sopivat täydellisesti, Tapiola-sali on hieno ja akustiikaltaan oiva. Pieni ongelma oli ehkä se, että suurkuoro täytti suurimman osan salista, lauloi seisoen istuimien edessä lavalle päin eli poispäin yleisöstä joka istui salin yläriveillä. Majoitus ja lounaat olivat Tapiola Garden Hotellissa, kävelymatkaa vain parisataa metriä.

Hieno elämys!  Kuorofestivaaleissa on jotain taikaa. Siellä tapaa vanhoja tuttavia ja solmii uusia tuttavuuksia. Tämän festivaalin aikana sovittiin jo kuoron uusista kivoista projekteista. Olen ennenkin todennut, että kun laulaa useassa kuorossa niin saa monipuolisesti kokemuksia ja saa laulaa erilaista ohjelmistoa. Suosittelen!