Olkaa hiljaa ja laulakaa

Harjoituksissa oli taas kauhea pulina kun piti laulaa. Tänään luin TS:sta, että väitöskirjassa on todettu: melu ja hälinä nostavat verenpainetta (kauheaa... syön jo verenpainelääkettä), haittaavat keskittymistä (olen jo hajamielinen), lisäävät stressiä, synnyttävät aggressiivisuutta(olen jo kuumakalle). Mikäs nyt eteen. Hiljaisuuskin on tärkeää. Väitetään, että se alkaa olla ylellisyyttä. Kuorolaulu parantaa elämänlaatua, puhuminen päivän aiheista on terapiaa ja hiljaisuus on ylellisyyttä. Miten nämä sovitetaan yhteen. Pitäisikö luoda kolmiosainen kuoroharjoitus: yksi osa pulinaa, yksi osa hiljaisuutta ja yksi osa laulua? Vai sanotaanko vain kuten kuoronjohtaja taannoin: olkaa hiljaa ja laulakaa.