Kiitoslaalua Kuopijolle

Niin kuin kaikki tietävät  pidetään SULASOLin Laulu- ja Soittojuhlat Kuopiossa 7-10.6. Siellä on paljon yhteisnumeroita. Hankalin on juhlien kantaesitys, Ilkka Kuusiston kuopiolaisen Kalle Väänäsen tekstiin säveltämä Kiitoslaalu Kuopijolle. Se on juhlien tilausteos.

Kristilliselle Opistolle oli 26.5 kerääntynyt suuri joukko laulajia harjoittelemaan tätä laulua. Harjoittajana toimi piirin taiteellinen johtaja Jouko Valkonen. Tässä alla yleisnäkymä naisista ja Joukon selkä.

 

Teos on sävelletty puhallinorkesterille ja eri kuoromuodoille. Vaikeaksi ja työlääksi sen oppimisen teki paitsi se, että se on uusi ja tuntematon, myös jotkut aika hankalat stemmat. Kalle Väänänen, lausutaan Viänänen, on Kuopioa ylistävässä runossaan viäntänyt vahvasti, joten monelle laulajalle teksti tuntui ulkomaan kieleltä ja lisäsi vaikeutta. Niinpä sitten käytettiin viitisen tuntia sen kimpussa, eikä vieläkään opittu kunnolla. Ainakaan ihan kaikki eivät oppineet ihan kaikkea. Kuopioon "mänijät" jotka eri syistä eivät päässet paikalle tulevat arvatenkin olemaan ihmeissään Kuopiossa.

Melkein kaikki kulkussopraanoja

Lisää sopraanoja

Ja vieläkin enimmäkseen ihania kulkusnaisia

Löytyihän sieltä myös Ari-pari.

Tenoririvistössä oli jopa kuusi kulkuslaulajaa.

Sirkku jakoi lounaslippuja (tai keräsi rahaa).

 

Kun vielä oli laulettu Suomen laulu ja Finlandia ja Varsinaissuomalaisten laulu ja Savolaisten laulu ja Aamu Airistolla päästiin harjoittelemaan piirin esitystä sarjassa Maakunnat musisoi. Satamatorilla 9.6 kello 14-15 laulamme lauluja Turusta ja saaristosta.  Juontajat Katariina Kärki-Susi ja Seppo Haapakoski pitävät lankoja käsissään ja kertovat mukavia juttuja ja esittelevät piiriämme, sen toimintaa ja mitä kuorot laulavat. Ainakin näin luulen, Kuopiossa sitten kuullaan tarkemmin.  Harjoitus selkeytti ja nyt kaikki tietävät mitä tehdä.

Juontajat selvittävät, Seppo selittää.

Katariinan, juontajan ja piirin puheenjohtajan, vuoro.

Raskas päivä vaati venytystä ja vetreytystä.

Raskas päivä, kello 10-17, toki välillä oli tunti ruokailua, mutta muuten laulettiin aika tiukasti. Mukavaa laulaa isossa porukassa ja mukavaa myös tavata vanhoja ystäviä muista kuoroista. Ulkona vallinnut aurinkoinen sää ja yli 20 asteen lämpötila eivät haitanneet sisällä urheiluhallissa, kukaan ei polttanut nahkaansa!

Helluntaiaatto meni laulaen. Jos tämän vuoksi ei ehtinyt hankkia heilaa, niin ei se mitään.  Uudemman kansanperinteen mukaan kuulemma asia on näin: "Jos ei ole heilaa helluntaina, niin on jonoa juhannuksena!"